Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Eurooppaa koettelee asuntokriisi. Eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön FEANTSAn mukaan Euroopassa elää noin 895 000 ihmistä vailla asuntoa. Suomessakin asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen.
Asumisen kustannukset ovat kautta Euroopan korkeat, ja kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Korkojen nousun, inflaation ja energian hinnan nousun myötä pienituloisimpien kotitalouksien lisäksi kohonneista kustannuksista kärsii nykyisin myös keskiluokka.
Monessa EU-maassa asuminen on päivänpolttava asia, ja uuden, viime vuonna valitun Euroopan komission myötä asumisen kysymykset ovatkin nousseet ensimmäistä kertaa vahvasti unionin asialistalle.
Komission puheenjohtajaksi uudelleen valittu Ursula von der Leyen linjasi kuluvan viisivuotiskauden (2024–2029) yhdeksi poliittiseksi tavoitteeksi muun muassa sen, että köyhyyden vähentämiseen ja kohtuuhintaisiin asuntoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Tätä tarkoitusta varten komissio on valinnut ensimmäistä kertaa asuntoasioista vastaavan komissaarin. Tanskalaisen energia- ja asumiskomissaarin Dan Jørgensenin tehtävänä on esimerkiksi olla mukana laatimassa suunnitelmaa kohtuuhintaisten asuntojen määrän kasvattamiseksi ja julkisen ja yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi.
– Toivomme, että uuden komissaarin myötä EU:ssa jo tehtyjä poliittisia päätöksiä, kuten rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ja sen toteuttamiseen liittyvää lainansaantia, katsottaisiin myös kiinteistönomistajien näkökulmasta, sanoi UIPIn puheenjohtaja Kai Warnecke seminaarin avauspuheenvuorossa.
Asuntoasioissa EU:lla ei ole lainsäädännöllistä toimivaltaa. Tätä painotti myös tilaisuudessa puhunut asumisesta vastaava Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).
– Kukin EU:n jäsenmaa on vastuussa omasta asuntopolitiikastaan. Nämä politiikat tulee päättää ja toteuttaa kansallisella tasolla läheisyysperiaatetta kunnioittaen, hän tähdensi.
Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen tilannetta pidetään verrattain hyvänä. Vapaita markkinoita täydentää tuettu asuntotuotanto, ja ne muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden.
Multalan mukaan asuntomarkkinat ovat Suomessa hyvin erilaiset kuin muualla EU:ssa. Suomessa ei siis toimisi mikään yksi tietty EU:n asuntopolitiikkamalli.
– Tarvitsemme vähemmän mutta parempaa EU-sääntelyä. Rakennussektoria pitäisi auttaa vähentämään rakennuskustannuksia, mikä puolestaan laskisi asumiskustannuksia.
Multalan mielestä EU:ssa voitaisiin myös helpottaa asumisen rahoittamista.
– Olemme Suomessa yrittäneet helpottaa lainansaantia asuntoa varten, mutta EU:n säädökset ovat vaikeuttaneet sitä. Asuntomarkkinat pitäisi saada toimimaan paremmin, ja vinkkini uudelle komissaarille onkin, että pitäisi keskittyä rahoitukseen.
Asumiseen liittyvät käytännöt, tarpeet ja haasteet vaihtelevat suuresti EU-maasta toiseen. Myös kongressin paneeliin osallistunut europarlamentaarikko Aura Salla (kok., EPP) oli vahvasti sitä mieltä, että päätöksenteko tulee säilyttää Suomessa. Asumiseen liittyviä asioita ei tulisi käsitellä kaikkien EU-maiden yhteisenä ongelmana.
– Asumiskysymykset eivät ole EU:n toimivallan alla. Markkinoihin ei pidä puuttua, eikä asumiseen myöskään saa kohdistaa mitään tukia. Tietysti jos kysyttäisiin vihreiltä tai sosialistien ja demokraattien ryhmältä, he näkisivät asian aivan toisin.
UIPIn kongressi järjestettiin 5.–7.6.2025 Helsingissä. Järjestö edustaa Euroopan yksityisiä vuokranantajia ja muita kiinteistönomistajia Brysselissä. Myös Suomen Kiinteistöliitto on sen jäsen.
EU:n energiatehokkuusdirektiivin päämääränä on parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Yhtenä monista kohdistaan direktiivi sisältää jäsenvaltioille velvoitteen varmistaa, että rakennusten omistajilla, vuokralaisilla ja muilla sidosryhmillä on pääsy neuvontapalveluihin, jotka tukevat energiaremonttien toteuttamista.
Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden odotetaan perustavan niin sanottuja keskitettyjä asiointipisteitä (engl. one-stop shops), jotka tarjoavat neuvontaa ja tukea energiatehokkuuden parantamiseen. Toteutustapa voi vaihdella.
– One-stop shop -palvelu voi olla fyysinen neuvontapiste tai digitaalinen palvelu, joka tarjoaa yhdestä paikasta esimerkiksi energianeuvontaa, tietoa rahoitus- ja tukimahdollisuuksista tai apua urakoitsijoiden kilpailutuksessa ja työn koordinoinnissa, kertoo UIPIn projekti- ja viestintäasiantuntija Ander Jimenez Morillas.
Neuvontapalveluiden tulee olla helposti saavutettavia ja läpinäkyviä julkisia tai yksityisiä palveluita. Palvelujen suunnittelussa ja tarjoamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin.
Jos rakennuksen energiatehokkuusluokka on huonompi kuin C, jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennuksen omistajille tarjotaan pääsy one-stop shop -palvelupisteisiin.
Direktiivi pyrkii varmistamaan, että one-stop shop -palvelut ovat maantieteellisesti kattavia ja saavutettavissa myös haja-asutusalueilla.
Jäsenvaltiot voivat toteuttaa nämä palvelut itse tai yhteistyössä alueellisten tai paikallisten viranomaisten, järjestöjen tai yksityisten toimijoiden kanssa.
Anne Soininen
Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden verkkotuottaja.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Rahantarve ei lopu siihen, kun rakennusprojekti saadaan loppuun. Kiinteistöjen hallinta ja kehittäminen vaativat usein suuria investointeja. Taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat turvautuvat lainarahoitukseen kattaakseen esimerkiksi korjauksia, energiatehokkuusprojekteja ja laajennuksia.
Halvinlaina.fi
Tiedätkö, paljonko kiinteistöissäsi kulutetaan vettä? Smartvattenin palveluiden avulla kiinteistöjen vedenkulutuksen mittaaminen ja asukkaiden vesilaskutus hoituvat moderneilla työkaluilla, jotka auttavat optimoimaan vedenkulutusta ja säästämään kustannuksissa.
Smartvatten
Pääkaupunkiseudulla myytiin tammikuussa käytettyjä asuntoja 41 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Joka neljäs koko maan asuntokaupoista tehtiin pääkaupunkiseudulla. Espoossa kokonaiskauppamäärät kasvoivat peräti 69 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään