1. Miten uudistaisitte kiinteistöverotusta?
SDP näkee kiinteistöverotuksessa useampia uudistustarpeita. Esimerkiksi ulkomaisten kiinteistörahastojen ja muiden verosta vapautettujen kiinteistösijoittajien Suomesta saamat tulot tulisi saada tasapuolisen verotuksen piiriin. Tämän kaltaiset perusteettomat veropohjan aukot ovat erityisen huonosti perusteltavissa tilanteessa, jossa julkista taloutta on pakko monin tavoin sopeuttaa seuraavan hallituskauden aikana.
Lisäksi SDP katsoo, että merituulivoimaloiden ja luonnonsuojelualueiden kiinteistöverotusta tulee keventää.
Yleisemminkin SDP haluaa uudistaa kiinteistöverotusta tasapuolisemmaksi pitkällä aikavälillä. Uudistuksen tavoitteena oli malli, jossa verotusarvot kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Toteutuksessa pitää siirtymäajoilla ja muuten varmistaa, ettei uudistus johda kohtuuttomiin tilanteisiin.
On totta, että Suomen asuntomarkkinat ovat jakautuneet ja monilla alueilla ikääntyneet kiinteistöt ovat menettäneet markkina-arvonsa. Tällöin esimerkiksi energiaremonttien tekeminen voi tästä näkökulmasta tuntua turhalta. Jos asunnolla on kuitenkin käyttöarvoa asukkaalle, energiaremontin tekeminen kannattaa sen myötä alentuvien käyttö- kuten energiakustannusten vuoksi.
Ensi kaudella on syytä jatkaa energiaremonttitukia ja lämmitystapamuutoksiin kannustavaa tukimuotoa pientaloille sekä remonttien tukemista kotitalousvähennyksen kautta. Viime kädessä omistaja kantaa riskit ja kustannukset kiinteistönsä kunnossapidosta ja ennakoiminen säästää usein rahaa.
Asuntojen hinnat määräytyvät markkinoilla. Siksi on tärkeää, että asuntoja rakennetaan riittävästi sinne, missä niillä on kysyntää. Keskeistä on, että asuntokaavoitusta on riittävästi.
Valtio voi vaikuttaa rakentamisen normeihin ja kannustaa kuntia viisaaseen tonttipolitiikkaan, jossa huomioidaan myös kustannukset. Rakentamiseen ja asumiseen tarvitaan lisää elinkaariajattelua.
Sujuva kaavoitus ja riittävä tonttitarjonta ovat pitkällä tähtäimellä avain asumisen hinnan alentamiseen ja riittävien rakentamismäärien aikaansaamiseksi. Oikea-aikaiset remontit, erityisesti energiaremontit, alentavat asumisen kustannuksia ja helpottavat asunnon myyntiä. SDP kannattaa myös kohtuuhintaisen omistusasumisen mallia, joka tulee ottaa käyttöön ensi kaudella. Kiinteistöverotus sekä jäte- ja vesimaksut on syytä pitää kohtuullisina.
Suomen energiatuotantopaletti tulee pitää monipuolisena ja kehittää edelleen omavaraisuusastetta. Fossiilisesta tuontienergiasta tulee päästä eroon ja sääntelyä uudistaa niin, että se takaa myös kriisiaikoina kohtuuhintaisen energian sekä kotitalouksille että yrityksille. Puhdasta sähköä tarvitaan lisää, ja näitä investointeja tulee edistää. Lisäksi tulee huolehtia säätövoiman ja siirtokapasiteetin riittävyydestä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt sääolosuhteisiimme. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ilmankosteus lisääntyy, pakkasjaksot lyhenevät. Tällä on vaikutusta rakennettuun ympäristöön ja infraan. Kaikessa rakentamisessa ja korjaamisessa tulisi ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet pitkällä aikavälillä.
Erityisesti huomiota on hyvä kiinnittää hulevesien imeyttämiseen tonteilla, läpäiseviin piharakenteisiin ja viherkattoihin, kiinteistöillä tapahtuvaan energiantuotantoon, jäähdyttämiseen ja julkisivujen viilentäviin materiaaleihin kuumenevan ilmaston vuoksi.
Rakennetun infran elinkaari on pitkä: 50, jopa 100 vuotta. Tärkeintä on ottaa rakennus- ja korjausprojektien alkuvaiheessa huomioon muuttuva ilmasto ja varautua siihen hyvällä suunnittelulla ja mallinnuksilla. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja päivittäminen tätä taustaa vasten on vähintään yhtä tärkeää.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Suomen Kiinteistöliiton jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä Suomen Kiinteistölehteen, käy ilmi liiton syyskuussa julkistetusta jäsentutkimuksesta. Vastaajista yli 90 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen lehteen.
Kiinteistömedia Oy
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään