1. Miten uudistaisitte kiinteistöverotusta?
Kiinteistöverotusarvojen tulisi kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Samalla on tärkeää, että kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Se ei myöskään saa kohtuuttomasti korottaa esimerkiksi saaristossa pysyvästi asuvien verotusta. Kiinteistöverotusta ei tule laajentaa maa- ja metsätalousmaahan, vaan haluamme vapauttaa maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverosta.
Monilla alueilla on koteja, joiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tärkeintä olisi, että asukkailla olisi mahdollisuus ylläpitää sitä rakennusta, jota he kutsuvat kodikseen. Kotitalousvähennyksen käytön laajentaminen ja korottaminen ovat tärkeimpiä toimenpiteitä korjaamisen lisäämiselle. Kerrostaloissa on velvollisuus ylläpitää viiden vuoden kunnossapitoselvitystä. minkä pidennystä voisi harkita. Monet isommat työt vaativat ammattilaisten asiantuntemusta, mutta monia pienempiä korjauksia ja parannuksia voi tehdä myös lyhyellä opettelulla, jos tähän kannustetaan ja annetaan opastusta.
Asumiskustannukset vaihtelevat suuresti eri puolella Suomea. Ison osan kustannuksista muodostavat lämmitys ja energiankulutus. Siksi hallitus on tukenut hankkeita, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta ja joilla päivitetään lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäväksi. Haluamme, että kasvukeskuksiin rakennetaan enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, sillä kysyntä on tällä hetkellä suurempaa kuin tarjonta.
Meidän tulee vahvistaa energiaomavaraisuuttamme kestävällä tavalla. Siksi meidän on edistettävä vihreää siirtymää, luovuttava fossiilisista polttoaineista ja lisättävä uusiutuvan energian tuotantoa. Koska monet tuotantomuodot ovat olosuhteista ja säästä riippuvaisia, on myös tärkeä kannustaa kulutusjoustoon. Tarvitsemme monia eri tuotantomuotoja, jotta voimme turvata energiansaantimme ja sähkötehon riittävyyden.
Meidän on vähennettävä rakentamiseen ja asumiseen käytettävän energian määrää. Noin 2/3 asumisen energiankulutuksesta menee lämmitykseen. Siksi haluamme, että kotitalousvähennystä voi jatkossakin käyttää energiaremontteihin. Samaan aikaan on tärkeää, että näemme, että uusi ja vanha rakennus ovat rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan erilaisia. Tämä on otettava huomioon vaatimuksia ja tavoitteita asetettaessa. Haluamme myös, että kaikki uudet rakennukset ovat energiatehokkaita ja että puurakentaminen lisääntyy. Rakennusten ympäristökuormitus tulee mielestämme arvioida rakennuksen koko elinkaaren perusteella.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Vaikka parveke onkin osakkaan hallinnassa olevaa tilaa, siellä ei silti saa tehdä mitä tahansa muutostöitä. Jotkut muutokset vaativat muutostyöilmoituksen taloyhtiölle tai yhtiön luvan.
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään