Kiinteistöverojen ja kuntakohtaisten tariffien nousussa on suvantovaihe vuonna 2016. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin 0,5 prosenttia vuonna 2016. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Suurien nousujen vastapainona on myös tuntuvia kustannustasoa laskeneita tekijöitä, kuten kaukolämpöinvestoinnit tai sähkön markkinahinnan lasku. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton 14.9. julkistamasta Indeksitalo 2016 -selvityksestä, joka vertailee kiinteistöjen kustannuskehitystä eri kaupungeissa.
Indeksitalo-vertailussa tarkastellaan, miten kuntakohtaisesti päätettävät kustannukset vaikuttavat kiinteistöjen kustannuksiin eri puolilla Suomea. Vertailussa lasketaan, paljonko ns. Indeksitalon eli keskeisiltä piirteiltään vakiomuotoisen kerrostalon kustannukset ovat eri paikkakunnilla. Indeksitalona käytetään asuinkerrostaloa, joka on 30-vuotias, sijaitsee kaupungin keskustassa omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaisesti päätettävät, Indeksitalo-selvityksessä huomioitavat kustannukset muodostavat hieman runsaat 50 % kaikista kerrostalon hoitokuluista.
Indeksitalo 2016 -selvityksen mukaan kiinteistöverot ja maksut ovat vuonna 2016 keskimäärin 2,58 euroa neliöltä kuukaudessa suomalaisissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavat, sillä 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on vertailun halvimmassa kaupungissa Oulussa 1 592 euroa ja kalleimmassa kaupungissa Rovaniemellä 2 122 euroa. Talokohtainen kustannus on Indeksitalon kokoisessa talossa vuosittain Oulussa 63 686 ja Rovaniemellä 84 879 euroa.
Valtion määrittämissä kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoissa ei ole tapahtunut muutoksia vuodelle 2016. Kuitenkin kunnan päätösvallassa olevissa vero-osuuksissa on nähty muutoksia myös tänä vuonna. Indeksitalon keskimääräinen kiinteistöveron nousu edellisvuoteen verrattuna oli tontin kiinteistöveron kohdalla keskimäärin 1,6 prosenttia ja rakennuksen kiinteistöveron keskimäärin 2,3 prosenttia.
Vertailussa mukana olevien kaupunkien joukossa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä, jossa tontin kiinteistövero nousi 15 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero peräti 50 prosenttia. Myös Forssassa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Savonlinnassa ja Uudessakaupungissa kiinteistöverotus puree tänä vuonna huomattavasti edellisvuotta enemmän.
Kaukolämmön kustannus laski Indeksitalossa keskimäärin 0,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin tänäkin vuonna suurta: ääripäissä olivat Imatra, jossa Indeksitalon kaukolämpökustannus laski edellisvuodesta 21 prosenttia, ja Kokkola, jossa oli nousua 17 prosenttia.
”Monilla paikkakunnilla käydään periaatteellista keskustelua kaukolämpöinvestointeihin liittyen. Kaakkois-Suomi on hyvä esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia kaukolämpöinvestoinneilla voi parhaimmillaan olla. Uusi biopolttolaitos on ollut suuri investointi, mutta näyttää alentaneen myös keskihintaa merkittävästi”, analysoi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Veden ja jäteveden maksut nousivat edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 2,3 prosenttia eli 1,4 senttiä neliötä kohden edellisvuodesta. Vesimaksujen osuus Indeksitalon kustannuksista on neljännes.
Sähkökustannuksissa puolestaan kustannukset ovat pysyneet hyvin tasaisina: kiinteistösähkön keskimääräinen kustannus nousi puoli prosenttia vuodesta 2015. Sähkökustannuksissa markkinahinnan lasku on siis miltei kompensoinut siirtomaksujen nousun, jotka ovat osassa kunnista olleet suuria. Sähkön osuus Indeksitalon kustannuksista on vajaa seitsemän prosenttia.
Jätehuollon osuus Indeksitalon kustannuksista oli keskimäärin noin kuusi prosenttia. Maksut koostuvat sekajäte-, biojäte- ja paperinkeräysjakeista sekä mahdollisista eko- ym. vastaavista maksuista. Jätehuollon kustannukset pysyivät suurimmalla osalla kaupunkeja ennallaan, ja keskimääräiset kustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna puoli prosenttia.
”Myös tässä näkyy investointien vaikutus: Pirkanmaalla Indeksitalon mukaisella keräyksellä jätehuoltokustannus pieneni uuden jätevoimalan myötä noin 19 prosenttia. Kunnan investointipäätöksillä voi siis olla merkittäviä vaikutuksia”, Jukka Kero huomauttaa.
Vaikka Indeksitalo-vertailu näyttää kustannusten nousun olleen kuluneen vuoden aikana maltillista, tulevaisuuden näkymissä on paineita kustannusten nousuun.
”Budjettiriihessä kiinteistöveroon tuli lisäkorotus jo vuosi sitten päätetyn lisäksi. Tämän lisäksi lämmityspolttoaineiden verotus on kiristymässä 2017. Näin ollen vuosi 2016 jäänee ohimeneväksi suvannoksi kiinteistökustannusten nousussa”, arvioi Jukka Kero.
”Toisaalta kuntavaikuttajilla on mahdollisuus vaikuttaa alueen kehitykseen monin tavoin: esimerkiksi investoinnit biopolttoaineisiin voivat auttaa siihen, että polttoaineverojen korotus ei nosta oman alueen kuluja”, Kero pohtii.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Isännöintiyritykset laskuttavat taloyhtiöiltä kiinteän kuukausipalkkion lisäksi erillisveloituksia. Niiden suuruus vaihtelee huomattavasti. Erillisveloitukset ovat nousseet vuoteen 2020 verrattuna.
Hyvinkääläisessä As Oy Talvimaijassa päätettiin uusia vanhentunut valaistustekniikka. Tilalle vaihdettiin led-lamput. Remontin jälkeen taloyhtiön energiankulutus on pienentynyt, ja yhtiö on entistäkin turvallisempi ja viihtyisämpi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Energiatodistusten hinnat ovat nousseet lievästi parin vuoden takaisesta, käy ilmi valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan selvityksestä. Energiatodistus tarvitaan, kun rakennusta tai huoneistoa myydään tai vuokrataan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään