Katolla-näyttely tarkastelee kattojen potentiaalia kaupungeissa

Näyttelytila Laiturilla tänään avautuva Katolla-näyttely herättää keskustelua kattojen tulevaisuudesta. Helsingissä on kattoja lähes kaksi kertaa enemmän kuin ulkoiluun tarkoitettuja puistoja. Näyttelyssä tarkastellaan suuren kattopinta-alan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä esitellään kaupungin kattoja teemoittain – historiaa, arkkitehtuuria, tunnelmia ja eläinasukkaita. Tammikuussa käynnistyvässä luentosarjassa keskustellaan kattojen potentiaalista. Lauantain työpajoissa lapset pääsevät rakentamaan tulevaisuuden kattoja sekä kaupunkisiluettia.

Viidennen julkisivun hyödyntäminen

Tiivistyvässä kaupungissa rakennusmaa on tiukassa. Samaan aikaan kattojen pinta-ala Helsingissä on yli 3 500 hehtaaria. Katolla-näyttely kannustaa nostamaan katseen ylös ja miettimään, kuinka rakennusten viidennen julkisivun tarjoamaa pinta-alaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Näyttely esittelee erilaisia mahdollisuuksia, kuten lisärakentamista, aurinkoenergian hyödyntämistä sekä kaupunkivihreän lisäämistä katoille.

Lisärakentamista kannattaa harkita

Peruskorjauksen yhteydessä taloyhtiöiden kannattaa tutkia lisäkerrosrakentamista. Lisärakentamisen kautta saatavat tulot voivat mahdollistaa energiatehokkuuteen tehtävät parannukset, jotka maksavat itsensä takaisin pienempinä energialaskuina.  Täydennysrakentaminen on myös yhteiskunnalle edullisempaa kuin kokonaan uusien asuinalueiden rakentaminen. Uudistuotannolla voidaan monipuolistaa asuntotyyppijakaumaa sekä sillä on positiivinen vaikutus alueen palveluihin kasvavan asukasmäärän myötä.

Viherkatot hillitsemään ilmastonmuutosta ja tuottamaan energiaa

Urbanisoituvassa maailmassa viherkatot lisäävät kaupunkivihreää ja hillitsevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Helsingin viherkattolinjaus astuu pian voimaan. Sen tukemana vihreää infrastruktuuria tulee integroida entistä vahvemmin Helsingin kaupunkikuvaan. Maaseudun turve- ja heinäkatoista on tultu pitkä matka, mutta vanhan teknologian tarjoamat arvot ja hyödyt on otettava uudella tavalla osaksi modernia kaupunkirakentamista.

Katot ovat otollinen paikka aurinkoenergian tuottamiseen. Aurinkopaneeli tuottaa sähköä ja aurinkokeräin lämmintä käyttövettä. Helsingin Iso Roobertinkatu sekä Vantaan Tikkuraitti ja Asematie ovat Suomen ensimmäiset ilmastokadut, joilla on tutkittu muun muassa aurinkopaneeleiden sijoittamista kaupunkiin. Ilmastokaduilla pyritään vähentämään päästöjä säästämällä energiaa ja siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin, lisäämällä kaupunkivihreää ja etsimällä uusia vähähiilisempiä toimintamalleja. Ilmastokadut toimivat esimerkkinä kaupungeille.

Näyttelyn teemaillat ja lasten työpajat käynnistyvät tammi-helmikuussa 2017

Luentosarjassa keskustellaan kattojen potentiaalista neljän teeman mukaisesti. Jokaisen teemaillan aikana kolme asiantuntijaa johdattavat aiheeseen. Lauantain työpajoissa lapset pääsevät rakentamaan tulevaisuuden kattoja sekä kaupunkisiluettia. Sekä luentosarja että työpajat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Tapahtumien tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://laituri.hel.fi/nayttelyt/199

  • ke 11.1. Katon tarina muuttuvassa kaupungissa
  • la 14.1. Tulevaisuuden kattoja -työpaja
  • ke 25.1. Katot ja luonnon monimuotoisuus
  • la 4.2. Kaupungin skyline -työpaja
  • ke 8.2. Kattoasuminen
  • ke 15.2. Aurinkoenergiaa katolla

Näyttelyn on käsikirjoittanut ja toteuttanut arkkitehti Pekka Hänninen IAH-arkkitehtuuritoimistosta yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Katolla-näyttely 9.12.2016–11.3.2017

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

5.8.2015

Lepaan puutarhanäyttely on jälleen ensi viikolla

Lepaan näyttelyyn on ilmoittautunut noin 180 näytteilleasettajaa, joista 40 on uusia. Hämeessä järjestettävä näyttely kerää näytteilleasettajia lakeuksilta vaaroille ja saapasjalkamaasta Lapin porteille. Näyttely järjestetään Hattulassa HAMK Lepaassa 13.–15.

11.3.2015

Kattojen kunto 80-luvulta tähän päivään – Kattoliitto tutkii kermikattojen kestävyyttä

Vuonna 2014 tehdyn kermikatetutkimuksen tulokset on julkaistu. Siinä tutkittiin uudelleen jo vuosina 1994 ja 2004 tutkittuja kattoja sekä kartoitettiin niiden nykykunto. Mukaan otettiin myös joitakin uusia kattoja, jotta vanhojen ja uusien kohteiden vertaaminen keskenään olisi mahdollista.

18.2.2020

Kaupallinen yhteistyö

Ilmaista kattotarkastusta ei ole

Kiinteistön katolle teetetään valitettavan usein ”ilmainen kuntoarvio”, vaikka sellainen ei anna riittävän täsmällistä ja todellista kuvaa katon oikeasta tilanteesta. Ilmaista kattotarkastusta ei ole olemassa, sillä tarkastuksen tulisi olla aina ammattitaidolla korvausta vastaan tehtyä työtä. Se on kiinteistönomistajan etu.

Kattotutka Oy

18.1.2022

Kattojen lumikuormia kannattaa tarkkailla nyt etenkin Lapissa

Eniten lunta veden määrällä mitattuna on tällä hetkellä Luoteis-Lapissa, jossa lumikuorma ylittää laajalla alueella riskirajana pidettävän 100 kg/m2. Lumen syvyydestä saa paikkakuntakohtaista tietoa esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta osoitteesta www.ymparisto.fi. Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia kohteita ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet, kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti