Kannattaako ilmalämpöpumppua pitää päällä kovalla pakkasella?

Ilmalämpöpumppua tai ilma-vesilämpöpumppua ei kannata sammuttaa kovienkaan pakkasten aikana. Daikin Finlandin lämpöpumppuasiantuntija, tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo lämpöpumppujen ohjausautomatiikan pitävän huolen siitä, että lämpöpumppu ei vaurioidu ankarissakaan olosuhteissa. Laadukkailla ilmalämpöpumpuilla ei ole pakkasrajoja ja parhaat mallit lämmittävät tehokkaasti vielä 25 asteen pakkasella.

Ilmalämpöpumput ja ilma-vesilämpöpumput vähentävät tehokkaasti koko lämmityskauden energiakustannuksia, eikä sitä hyötyä hukata pakkasjaksojen aikana. Ratkaisevinta on siis energiatehokkuus koko lämmityskaudella, jonka pituus on eteläisessäkin Suomessa 250 vuorokautta eli 8,5 kuukautta.

Ulkoilman lämpötila on yli 60 % vuodesta +10 asteen ja -10 asteen välillä koko maassa, Lappi mukaan lukien. Näissä lämpötiloissa ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on parhaimmillaan.

Suomen ilmastossa laadukkaan ilmalämpöpumpun koko lämmityskauden lämpökerroin on neljä, eli yhdellä sähköyhtiöltä ostetulla kilowatilla tuotetaan neljä kilowattia lämpöä.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi, mitä matalamman lämpötilan lämmönjakojärjestelmään se liitetään; paras tulos saavutetaan siis lattialämmityksellä. Laadukkaan laitteen lämpökerroin on parhaimmillaan lähes neljä, vesikiertoisilla lämpöpattereilla voidaan päästä lämmityskauden aikana lähes lämpökertoimeen 3.

Mitä on huomioitava ilmalämpöpumpun käytössä ja säätämisessä?

Ilmalämpöpumppu on energiaa säästävä tukilämmitysmuoto, joten kodin lämpöpatterit kannattaa pitää päällä, mutta termostaatti säädettynä ainakin pari astetta ilmalämpöpumpun tavoitelämpötilaa alemmas. Jos ilmalämpöpumpun tavoitelämpötila on 21 astetta, niin patteritermostaatit voi pitää 17–18 asteessa. Tällöin lämpöpatterit eivät normaalitilanteessa ole lainkaan käytössä, mutta lämpiävät tarvittaessa.

Jos lämmität myös tulisijalla varmista, että ilmalämpöpumppu on lämmitystilassa. Automaattiasetuksella se voi ryhtyä jäähdyttämään takan tai uunin lämmittäessä huonetta. Älykkäimpien ilmalämpöpumppujen takkatoiminto hyödyntää tulisijasta saatavaa lämpöä parhaalla tavalla kierrättämällä lämmitettyä sisäilmaa. Tulisijan lämmön maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää myös puhaltimen nopeuden ohjaamista sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron perusteella.

Miten ilmalämpöpumppua pitää huoltaa?

Lämpöpumpun omistaja voi vaikuttaa laitteen toimintaan omilla toimillaan merkittävästi. Ilmalämpöpumpussa tämä tarkoittaa sisäyksikön suodattimen imurointia 2–4 viikon välein sekä ulkoyksikön tarkistamista noin kerran kuukaudessa.

Ilmalämpöpumppu kierrättää koko ajan sisäilmaa lävitseen ja samalla puhdistaa ilmaa. Mitä enemmän epäpuhtauksia sisäilmassa on, sitä useammin suodattimet on puhdistettava. Suodattimien puhdistus käy helposti avaamalla etupaneeli ja nostamalla suodattimet irti. Jos pöly on rasvaista eikä irtoa imurilla, suodattimet voi pestä haaleassa vedessä, jossa on hieman neutraalia pesuainetta.

Sekä ilmalämpöpumpun että ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö kannattaa pitää puhtaana lumesta ja roskista, jotka voivat häiritä ilman kiertoa. Samalla on tarkistettava, että kondenssivedet valuvat oikeaan paikkaan. Sisäyksikkö tarkistetaan päällisin puolin, ettei laitteessa ole hälytyksiä tai nestevuotoja.

Ammattilaisen on hyvä tarkistaa lämpöpumpun toiminta sekä pestä ilmalämpöpumpun sisäyksikön kenno parin–kolmen vuoden välein. Ilma-vesilämpöpumpussa puhdistetaan lämmitysjärjestelmässä oleva suodatin eli ns. mutatasku. Ammattilainen tarkistaa myös kompressorin toiminnan.

Hukataanko lämmityskauden energiansäästö, jos ilmalämpöpumppua käytetään kesällä viilentämiseen?

Viilentämisen energiantarve on vähäinen verrattuna lämmittämiseen. Talvella kodin lämpötila on nostettava 20–40 astetta ulkoilmaa korkeammalle, kesähelteillä riittää muutaman asteen viilentäminen. Jäähdyttävä ilmalämpöpumppu myös kuivaa sisäilmaa, jolloin ilma tuntuu viileämmältä. Tyypillisissä kohteissa jäähdytyksen energiakustannus on joitain kymppejä vuodessa.

Kotia voi viilentää myös jäähdyttävällä ilma-vesilämpöpumpulla, tämä tapahtuu valittuihin huoneisiin sijoitettavien puhallinkonvektorien avulla. Puhallinkonvektori on myös tehokas ja energiaa säästävä lämmönjakolaite.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

5.4.2022

Siivottomat roskikset houkuttelevat jyrsijöitä

Pääkaupunkiseudulla on arvioitu olevan rottia yhtä paljon kuin ihmisiä eli noin 1,5 miljoonaa. Rotta löytää ruokapaikalle hajun perusteella. Se voi kulkea ruuanhakumatkalla 3–4 kilometriäkin saadakseen 30–40 grammaa ruokaa.

31.12.2021

Pidä kattoikkuna puhtaana lumesta!

Kattoikkunan talviaikaiset ongelmat johtuvat lähes aina siitä, että jossain vaiheessa, sulamisveden normaalin poistumisen estää jokin syy. Loivilla katoilla syynä on tyypillisesti ikkunan alapuolelle muodostunut jääpato, joka voi seisottaa sulamisvesiä ikkunan alareunassa. Jääpato voi muodostua kattoikkunan ympärille monesta eri syystä.

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

älykäs valaistus

30.9.2022

Älyä valaistukseen

Älyvalaistus on yksi hyvä ratkaisu energiansäästöön ja ylläpitokulujen pienentämiseen. Se paitsi säästää energiaa, myös parantaa turvallisuutta ja luo viihtyisyyttä. Älyvalaistuksen suunnittelu ja toteutus on vaivatonta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti