VAV Asunnot rakennuttaa tästä eteenpäin uudet asuintalonsa Joutsenmerkin ympäristövaatimusten mukaisesti. Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön hallitus päätti 2.10. yhtiön siirtymisestä entistä ekologisempaan ja terveellisempään rakennustapaan. VAV:n ensimmäinen Joutsenmerkin ansainnut kerrostalo valmistui syyskuun lopussa Hakunilaan.
Hakunilan Kaskelantie 1:een noussut, Suomen suurin Joutsenmerkki-kiinteistö oli kokeiluhanke, jonka NCC rakensi VAV:n omistukseen. Nyt ekologinen rakentaminen muuttuu kokeilusta osaksi arkipäivää, kun kaikki yhtiön tulevat vuokra-asunnot toteutetaan täyttämään Joutsenmerkin kriteerit.
– Vantaan kaupunki korostaa toiminnassaan resurssiviisautta eli luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä. Rakentamisella on keskeinen sija viisaassa resurssien käytössä, ja kaupungin tytäryhtiönä olemme siksi tehneet tämän päätöksen, kertoo VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.
– Noudattamalla Joutsenmerkin vaatimuksia voimme omalta osaltamme vaikuttaa luonnonvarojen kulutukseen ja ilmastonmuutoksen. Esimerkiksi Hakunilaan valmistuneen talomme hiilijalanjälki on sen koko elinkaarelle laskettuna viidenneksen tavanomaista kerrostaloa pienempi.
Pohjoismaista Joutsenmerkkiä hallinnoivan Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen on ilahtunut VAV:n ratkaisusta.
– Joutsenmerkitty talo on todistetusti energiatehokas ja laadukas. Se täyttää vaativat ympäristö- ja terveysvaatimukset ja siellä on hyvä sisäilma. Merkin hakeminen osoittaa tilaajan ja rakentajan halua näyttää vastuullisuuttaan ja toteuttaa ympäristötavoitteitaan konkreettisella tavalla, Holopainen sanoo.
Joutsenmerkin ympäristökriteereissä otetaan huomioon muun muassa rakennusmateriaalien ekologisuus ja alkuperä, käytettyjen kemikaalien turvallisuus ja terveellisyys sekä rakennusjätteen uusiokäyttö. Ympäristöystävällisyys huomioidaan myös talon valmistumisen jälkeen esimerkiksi tuottamalla kiinteistösähkö aurinkopaneeleilla ja tukemalla asukkaiden polkupyöräilyä.
– Kaikkien yritysten tulisi tänä päivänä toimia globaalien ympäristöuhkien torjumiseksi. Kiinteistöala on tässä tärkeässä asemassa, sillä nyt rakennettavissa taloissa tullaan asumaan vielä vuosikymmenien päästä, Teija Ojankoski toteaa.
– Haluamme kantaa vastuumme ja näyttää esimerkkiä myös muille rakennuttajille.
Talotekniikka-alalla uudistuotannon lasku jatkuu, selviää alan suhdannekyselystä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset. Asuntokorjauksia hidastaa myös monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla.
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Kiinteistönhoitajan töihin kuuluu niin asiakkaiden kohtaamista, teknistä ylläpitoa kuin erilaisia korjaus- ja huoltotehtäviä sekä piha-alueiden hoitoa. Parasta työssä onkin sen vaihtelevuus, vuoden vaihteessa kiinteistönhoitajaksi valmistunut Max Miettunen arvioi.
Nykyisessä asuntokauppalaissa on useita kohtia, jotka eivät vastaa tämän päivän rakentamisen ja asuntokaupan tarpeita. Uudistuksen myötä odotetaan selkeämpiä säännöksiä, jotka parantavat ostajien ja asunto-osakeyhtiöiden asemaa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään