Suomalaiset hankkivat tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa kuusta, joista pääosa on tuttuja metsäkuusia. Puista noin miljoona tulee viljelmiltä, metsistä haetaan lähes 300 000 puuta ja tuontipuita on reilut 100 000 kappaletta. Suurin tuontimaa on Tanska.
Perinteisiä joulupuita hankitaan nyt noin 10 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Joka neljännessä kodissa on tekokuusi ja lähes neljännes kotitalouksista viettää joulun kokonaan ilman kuusta.
Monessa kodissa joulukuusi on kuitenkin tärkeä juhlan tuoja, jota ilman oikeaan tunnelmaan ei yksinkertaisesti pääse. Toinen tykkää tuuheammasta ja tasaiseksi leikatusta puusta, toisen arvostaessa metsästä itse poimittua luomukuusta.
– Suomalainen joulupuu sopii hyvin monitavoitteiselle kuluttajalle. Puun kasvatus viljelmillä on ekologista, puu sitoo hiiltä ja juhlan jälkeen puu voidaan käyttää energiaksi. Metsistä haettu kuusi voidaan valita siten, että se antaa uutta kasvutilaa naapurilleen, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Joulukuusi vaatii tuottajalta 7–12 vuoden työn. Taimien istutuksen jälkeen puiden ympäriltä torjutaan heinää toistuvasti vuosien ajan, jotta kuusen alaoksat saavat tasaisesti valoa. Heinäntorjunta vähentää myös kosteudesta hyötyviä sienitauteja, jotka heikentävät joulupuun ulkonäköä ja laatua. Suomalaisten kuusien viljelyssä käytetään vain vähän torjunta-aineita ja lannoitteita.
Kun kuusi on reilun metrin pituinen, sen oksia aletaan leikata muotoon. Muotoilua voi joutua tekemään puille jopa kaksi kertaa vuodessa ennen niiden varttumista myyntipituuteen.
Joulukuusiviljelmät ovat yleensä entisillä pelloilla tai sähkölinjojen alla, joten metsämaata ei juurikaan käytetä viljelmiin. Metsänomistajat voivat valita omasta metsästään joulukuuseksi sellaisen kuusen, jonka voisi muutenkin poistaa taimikonhoidon yhteydessä. Käpykuusi on osalle joulunviettäjistä kaunein puu. Käpykuusi saadaan varttuneemmasta puun latvasta, jonka rungolle on muuta käyttöä.
• Joulukuusi kannattaa kaataa aikaisintaan neljä viikkoa ennen joulua.
• Katsasta silmääsi miellyttävä joulukuusi ulkoisten tunnusmerkkien osalta. Neulasten tulee olla tasavärisiä, eikä yhtään kuivuuteen tai sienitauteihin viittaavaa vaaleanvihreää tai rusehtavaa sävyä saa olla neulasten väripaletissa. Kokeile käsin neulasia ja katso, variseeko niitä yhtään maahan. Jos kyseessä on valmiiksi katkaistu puu, voit myös kevyesti kopauttaa sitä maata vasten, nähdäksesi pysyvätkö neulaset varmasti kiinni oksissa. Jos varisemista tapahtuu tässä vaiheessa, valitse toinen puu.
• Kuljetuksessa suojaa kuusi ajoviimalta, jos kotimatka on pitkä. Muuten kuusi kuivaa ja neulaset varisevat.
• Kaadettua kuusta säilytetään tuulelta suojattuna ulkotiloissa, esimerkiksi autotallissa tai parvekkeella. Sulata ulkoa tuotua puuta viileässä paikassa puun tyvi vesiastiassa vuorokausi ennen kuin tuot puun lämpimään.
• Sahaa puun tyveltä ennen jalkaan asettamista 3–5 senttimetrin kiekko, jotta puu imee vettä paremmin. Älä vuole kuorta puun alaosasta. Se kuivattaa puuta.
• Huolehdi siitä, että kuusella on aina riittävästi vettä. Tilavuudeltaan suuri kuusenjalka on tässä eduksi. Ensimmäisen vuorokauden aikana vettä voi kulua runsaasti, sillä jopa puolet kuusen painosta on aluksi vettä. Kasteluveden pitää olla kädenlämpöistä, ei kylmää tai varsinkaan kuumaa.
• Vältä kuusen sijoittamista lämpöpatterien, uunin tai puhaltimien lähelle, ettei puu kuiva.
• Huolehdi kuusi kierrätykseen käytön jälkeen. Oksat voi katkaista joko kokonaan tai osittain pois niin, että kuusi ja oksat sopivat pussiin eikä neulasia karise muualle kuin oksien leikkauspaikalle. Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusi on, sitä herkemmin neulaset karisevat. Hyvästä hoidosta huolimatta neulasten karisemisessa on luontaista puukohtaista vaihtelua, jota ei voida välttää.
• Taajamissa taloyhtiöt järjestävät joulupuiden kierrätyksen ja myös monilla lajitteluasemilla otetaan vastaan kuusia.
Rakentaja.fi listasi joulunajan jätteiden lajitteluohjeet Lounais-Suomen Jätehuollon tiedotteesta. Ne soveltuvat kaikille suomalaisille ja erityisesti taloyhtiöiden asukkaille. Alumiinivuoka, -folio ja metalliesine Alumiiniset vuoat ja foliot, metallipurkit ja -kannet lajitellaan muiden metalliesineiden tapaan puhtaiksi huuhdottuina metallinkeräysastiaan.
Taloyhtiöiden teettämiä korjauksia tukevat Ara, alueellinen ELY-keskus, Museovirasto sekä kunnat. Selvästi eniten taloyhtiöiden remontteja avustaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. Sillä on tänä vuonna vähemmän jaettavaa kuin viime vuonna.
Viiden espoolaisen kerrostalon korjauslista on pitkä. Kymmenvuotistarkastuksessa havaittiin salaoja- ja sadevesiviemäreiden virheellisen asennuksen lisäksi osan putkista katkenneen ja osan salaojakaivoista olevan rikki. Julkisivun rappaus on paikoitellen irronnut, mahdollisesti salaojaongelmista johtuen.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investointiryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat. SULPUn laskelmien mukaan Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään