Kahdeksan kymmenestä taloyhtiöstä voisi leikata hoitovastiketta.
Suomalaisten taloyhtiöiden hoitokustannukset ovat nousseet jyrkästi 2000-luvulla erityisesti energian hinnan takia. Valtaosa yhtiöistä on reagoinut kiristyvään taloustilanteeseen siirtämällä kustannuslisän asukkaiden maksettavaksi: hoitovastiketta on korotettu. Järkeviin energiansäästötoimiin ryhtyneiden taloyhtiöiden määrä on vähäinen.
”Kahdeksan kymmenestä taloyhtiöstä voisi saada tuntuvan kevennyksen hoitovastikkeeseen, jos turha energiankulutus saataisiin aisoihin”, sanoo johtaja Matti Nevala Oumanin Energiatehokkuuspalveluista.
”Ongelmana on, ettei isännöitsijöillä ole riittävästi aikaa eikä aina osaamistakaan. Heidän työkuormansa on valtava, eivätkä nykyiset palkkiomallit tue riittävästi paneutumista energiatehokkuuden parantamiseen. On helpompi jatkaa toimintaa entiseen malliin.”
Kerrostalojen tyypillinen ilmiö on huoneistojen suuret lämpötilaerot: yhdessä asunnossa on liian kylmä ja toisessa kuuma. Isännöitsijä ja huoltomies ratkaisevat ongelman yleensä nostamalla koko talon lämpötilaa.
Ouman tarjoaa ratkaisuksi kaukolämpöön liitetyille taloyhtiöille Lämmönvahti-palvelua, joka tasoittaa lämpötilaeroja ja leikkaa koko rakennuksen energiantarvetta. Palvelun sydän on Oumanin energiatehokkuuden asiantuntemus, jota tukee rakennuksen lämmönjakohuoneeseen asennettava Lämmönvahti-laite. Se mittaa patteriverkostoon menevän veden paine-eroja ja ennakoi sään vaihteluja. Tavoitteena on tasainen 21 asteen lämpö kaikissa asunnoissa.
Matti Nevalan mukaan Lämmönvahti-palvelu on otettu käyttöön jo 1900 kohteessa eri puolilla Suomea. Taloyhtiöt ovat saavuttaneet sen avulla keskimäärin 17 prosentin säästön lämmityskustannuksiinsa. Yhteensä ne ovat leikanneet energiankulutustaan lähes 140 000 MWh, mikä vastaa noin 6800 omakotitalon vuosittaista tarvetta.
”Isännöitsijät ja taloyhtiöiden aktiivit ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa, kun energiansäästöön ja resurssitehokkuuteen liittyvää työtä lähdetään tekemään”, Nevala sanoo. ”Taloyhtiöiden hallitukset tekisivät viisaasti, jos ne sitoisivat isännöitsijän palkkiot yhtiön kustannuskehitykseen.”
Taloyhtiöiden vastikkeisiin kohdistuu tulevina suuria korotustarpeita rakennusten kasvavan korjausvelan, nousevien kiinteistöverojen ja EU:n energiapolitiikan takia. Kiinteistöliiton äskettäin julkaiseman ennusteen mukaan asumismenot kasvavat keskimäärin 3,6 prosenttia vuosina 2014-2018.
EU-komission uuden tavoitteen mukaan EU pyrkii vähentämän hiilidioksidipäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun vertailukohtana on vuoden 1990 taso. Kiinteistöliiton mukaan päästötavoite voi nostaa kaukolämmön hintaa jopa 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
”Ongelma ei ratkea odottelemalla”, Matti Nevala sanoo. ”Kumulatiivinen säästö on sitä suurempi, mitä aikaisemmin taloyhtiö aloittaa energiatehokkuustoimet ja toteuttaa välttämättömät investoinnit.”
Taloyhtiössä asuminen ei aina suju sovussa, vaan häiriöitä voi esiintyä. Kokenut isännöitsijä ja pitkän linjan poliisi kertovat, mitkä ovat yleisimpiä asumiseen liittyviä häiriöitä ja miten niitä voidaan ratkoa.
As Oy Ylivieskan Lukkarin Puustellissa uusittiin sauna kokonaan esteettömäksi. Remontin jälkeen tiloja pystyvät käyttämään kaikki vauvasta vaariin. Idea uudistukseen lähti liikkeelle vanhasta Kiinteistölehden artikkelista.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Eri kokoiset akkuvarastot ovat muutaman viime vuoden aikana yleistyneet niin pienissä kuin suurissakin kiinteistöissä. Ne voivat olla fiksu sijoituskohde, joskaan ne eivät sovellu läheskään kaikkiin taloyhtiöihin. Helsinkiläisessä Eskolantie 4:ssä on yksi Suomen ensimmäisistä akkuvarastoista.
Jokainen asukas voi edistää taloyhtiön asumisturvallisuutta ilmoittamalla nopeasti häiriöistä yhtiössä tai epäilyttävistä tapahtumista lähialueella. Ongelmatilanteita voidaan ratkoa ja päihteiden väärinkäyttäjiin kohdistuvia pelkoja ja epäluuloja hälventää aktiivisella naapurusto- ja verkostotyöllä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään