Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva avaa alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Koro-Kanervan matka Isännöintiliiton johtoon alkoi vuonna 2019 tilanteessa, jossa ala oli myllerryksen keskellä.
– Tulin aika sotkuiseen tilanteeseen: oikeudenkäynnit olivat vasta edessä, hallitus oli juuri vaihtunut ja talossa oli sekä hallinnollisia että taloudellisia haasteita, hän kertoo.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Otto Aalto
Kirjoittaja on Kiinteistölehti Uusimaan tuottaja.
Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus päätti viime vuoden lopulla siirtää yhdistyksen operatiivisen toiminnan Isännöintiliitolle. ISA jatkaa toimintaansa, mutta tulevaisuus on vielä auki.
Taloyhtiöissä tehdään liian vähän korjauksia, selviää Isännöintiliiton tuoreesta talouskyselystä. Syytä korjausten lykkäämiselle löytyy kustannusten noususta ja taloyhtiöiden heikentyneestä lainansaantimahdollisuudesta. Suurin syy on kuitenkin osakkaiden haluttomuus edistää remontteja.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Oman asuinalueen kaavoitushankkeita kannattaa seurata taloyhtiöissä silmä tarkkana ensimetreistä lähtien ja linjata mahdolliset muutosehdotukset yhdessä osakkaiden kanssa. Muutosehdotusten on oltava hyvin perusteltuja – pelkkä vastustaminen ei riitä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään