Tekoälystä voi olla apua asumisen arjessa. Isännöitsijät ovat kuitenkin havainneet siihen liittyvän ikävän ilmiön: tekoälyn laatimat pitkät kysymys-, selvitys- ja vaatimuslistat, jotka lisäävät tarpeettomasti hallinnon työmäärää.
Tekoäly pystyy tuottamaan hetkessä kymmeniä kysymyksiä, vaatimuksia ja selvityspyyntöjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niiden välittäminen sellaisenaan taloyhtiön isännöinnille tai hallitukselle vastattavaksi olisi perusteltua.
– Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain nojalla oikeus saada tietoa taloyhtiön asioista, mutta oikeus ei ole rajoittamaton. Taloyhtiön johdolla ei esimerkiksi ole yleistä velvollisuutta vastata osakkaan selvityspyyntöihin tai laatia erillisiä raportteja yhtiön hallinnosta, toteaa Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama.
Mitä enemmän aikaa käytetään perusteettomien tai tarpeettoman laajojen selvityspyyntöjen käsittelyyn, sitä vähemmän on aikaa muiden asioiden hoitamiseen. Tästä voi syntyä myös kustannuksia, jotka koituvat kaikkien osakkaiden maksettaviksi. Kaikki taloyhtiön hallinnosta aiheutuvat kulut katetaan viime kädessä osakkailta perittävillä vastikkeilla.
Tekoäly voi esittää väitteitä osakkaan oikeuksista tai taloyhtiön velvollisuuksista tavalla, joka vaikuttaa vakuuttavalta mutta on sisällöllisesti tai juridisesti täysin virheellinen.
Jokainen käytettävissä oleva tekoälyrobotti ei esimerkiksi aina tunnista suomalaisen lainsäädännön yksityiskohtia. Jos tekoäly ei tiedä vastausta, se saattaa keksiä sellaisen.
– Jokaisen käyttäjän kannattaa pysähtyä ja arvioida tekoälyn tuotosta kriittisesti ennen tekstin lähettämistä eteenpäin. Tekoälyltä voi esimerkiksi kysyä, mihin tietty asia perustuu tai onko osakkaalla oikeus saada haluttua tietoa, kehottaa Valkama.
Luotettavaa taloyhtiötietoa on saatavilla myös alan lehdistä ja kirjallisuudesta sekä tietopalveluista.
Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa halutaan taloyhtiöiden anonyymit energiakulutustiedot yhteiseen hyötykäyttöön. Vertailutiedon avulla voitaisiin arvioida yksittäisen taloyhtiön energiatehokkuutta ja etsiä parannuskohteita.
Suomen Kiinteistöliitto näyttää muutaman vuoden kuluttua erilaiselta kuin nykyisin. Alueyhdistysten yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat, tiivistää tavoitteensa liiton toukokuussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Hän kertoo myös, mitä taloyhtiöiden kannattaa vaatia isännöinniltä.
Isännöitsijän kalenteri on täynnä hallituksen kokouksia, yhtiökokouksia ja työmaakokouksia. Työpäivän lopullinen sisältö ratkeaa kuitenkin usein vasta silloin, kun puhelin soi. Isännöitsijänä ja toimistopäällikkönä työskentelevä Marko Haikonen kertoo, mistä isännöitsijän työssä on kyse.
Isännöinnin mainetta ei korjata näyttävällä kampanjalla, vaan tekemällä työ tutuksi ja osoittamalla sen laatu arjessa, sanoo Isännöintiliiton uusi toimitusjohtaja Otto Mattsson. Hän kannustaa taloyhtiöitä vaatimaan laatua ja näkemään isännöinnin investointina.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään