Taloyhtiöiden anonyymit energiakulutustiedot halutaan yhteiseen hyötykäyttöön. Vertailutiedon avulla voitaisiin arvioida yksittäisen taloyhtiön suoriutumista ja etsiä parannuskohteita.
Onko taloyhtiömme muihin samantyyppisiin verrattuna energiapihi vai -tuhlari? Mihin kiinteistössämme kannattaisi panostaa?
Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa tähdätään siihen, että saisimme tulevaisuudessa vastauksia muun muassa tällaisiin kysymyksiin. Hankkeen tavoitteena on auttaa isännöinti- ja kiinteistöalaa parantamaan kohteidensa energiatehokkuutta dataan eli koottuun tietoon perustuvilla toimenpiteillä.
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n projektipäällikkö Marko Mikkonen sekä kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota edistävän KIRAHubin toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kertovat, että hankkeessa pyritään luomaan laaja tietopohja, niin sanottu data-avaruus, jonka kautta voisi jakaa ja hyödyntää kiinteistöjen anonyymejä energiankulutustietoja.
– Tietopohja auttaisi arvioimaan yksittäisen kiinteistön suoriutumista. Vertailussa huomioitaisiin muun muassa rakennustyyppi, kiinteistön ikä ja sijainti, Mikkonen sanoo.
– Myöhemmin myös yritykset voisivat hyödyntää datamassaa. Ne voisivat luoda palveluita, joissa tarjotaan toimenpide-ehdotuksia yksittäiselle kiinteistölle, Lehtinen lisää.
Kulutusdataa on jo tällä erää paljon, mutta se on hajallaan eri lähteissä, muun muassa energiayhtiöillä ja taloyhtiöiden tilinpäätöspöytäkirjoissa.
Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeen takana ovat TIEKE, KIRA-Innohub sekä Työterveysterveyslaitos, ja se jatkuu syyskuuhun 2027. Isännöintialalta hankkeeseen osallistuvat Fluxio Group ja Taloasema.
Isännöintiyritys Fluxio Groupin Mika Riuttanen näkee energiadatan hyödyntämisessä paljon mahdollisuuksia. Hän muistuttaa, että noin neljäkymmentä prosenttia taloyhtiöiden kustannuksista menee energiaan. Ison tietovarannon avulla päästäisiin helpommin kiinni erilaisiin poikkeamiin.
Mutta viimeistään tässä vaiheessa yksittäinen isännöitsijä – tai aktiivinen hallituksen jäsen – saattaa jo tuskastella, että pitäisikö hänen kaiken muun lisäksi ryhtyä vielä dataguruksi.
– Oleellista on, että dataa hyödyntävät työkalut olisivat riittävän yksinkertaisia ja kaikkien helposti hyödynnettävissä.
Pilottiyritykset tuovat hankkeeseen isännöintialan näkemyksiä ja arjen kokemuksia. Työterveyslaitos on mukana miettimässä, miten energiadatan hyödyntämisestä ei aiheutuisi työntekijöille kohtuutonta lisäkuormitusta.
– Isännöitsijän pitää olla jo nykyään aikamoinen Harry Potter. Joudumme käyttämään työssämme kymmeniä tietojärjestelmiä ja sovelluksia, Riuttanen sanoo.
Taloaseman ketjupäällikkö Marikka Sand huomauttaa, että taloyhtiöillä on tiedon hyödyntämisessä paljon kirittävää vaikkapa vuokrataloihin verrattuna.
– Isoilla vuokrataloyhtiöillä on paljon kohteita. Kun ne voivat vertailla keskenään eri kiinteistöjensä tietoja, niillä on hyvät lähtökohdat parantaa energiatehokkuutta.
Sand muistuttaa, että Suomen noin 90 000 taloyhtiötä ovat valtava energiankuluttaja. Jotta maamme saavuttaisi ilmastotavoitteensa, taloyhtiöiden energiatehokkuutta pitäisi pystyä kehittämään nykyistä systemaattisemmin.
Mutta mitä kaikkea uudet työkalut voisivat sitten käytännössä ehdotella?
– Ne voisivat johdattaa nopeasti vaikkapa huonosti toimivan ilmanvaihdon, lattialämmityksen tai pihan sulanapitojärjestelmän äärelle. Tai ne voisivat esittää tarkat laskelmat siitä, mitä erilaisilla energiaremonteilla saavutettaisiin, Sand pohtii.
Tekoäly on nykyään läsnä kaikkialla, enenevässä määrin myös taloyhtiöissä. Energiansäästöä datalla -hankkeessa halutaan tehostaa tiedonkeruuta, jotta tekoälyllä olisi enemmän aineistoa hyödynnettävänään.
Sandin mielestä jopa ChatGPT:n tai Clauden kaltaiset yleiset tekoälymallit tarjoavat jo nykyään tukea taloyhtiöiden energiatehokkuustyöhön. Tekoäly on taloyhtiöissä kuitenkin alikäytössä.
– Taloyhtiöissä tekoälyn avulla tehdään tällä hetkellä lähinnä vain kivan näköisiä saunavuorolistoja. Tekoälyltä voisi sen sijaan kysyä, mistä kiinteistön kasvanut energiankulutus johtuu. Se pystyy vähän pohjatietoja saadessaan antamaan aika hyviä valistuneita veikkauksia, hän toteaa.
Taloyhtiöissä tekoäly on hyvä renki, mutta isännäksi siitä ei ole:
– Omissa kohteissani tekoälyohjatulla lämmönsäädöllä on päästy 5–7 prosentin euromääräisiin säästöihin. Asumismukavuus ei kuitenkaan saa kärsiä. Ihmistä tarvitaan jatkossakin tekoälyn rinnalle ohjaamaan sitä ja tekemään lopulliset päätökset, Riuttanen miettii.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta edistäviä toimia tuetaan jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Tuki tulee haettavaksi syyskuun lopulla. Taloyhtiöille on luvassa muitakin tukimuotoja korjaushankkeisiin.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia edistetään jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja asuintalovarausta korotetaan.
Taloudellisella kannattavuudella on iso merkitys taloyhtiöiden kiinnostukselle parantaa energiatehokkuutta, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.
Vastikerästit lisääntyivät taloyhtiöissä viime vuoden aikana, selviää Isännöintiliiton kyselystä. Myös huoneistojen hallintaanotot lisääntyivät vastikerästien seurauksena. Osakkaiden maksuvaikeudet voivat vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko taloyhtiön talouteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään