Taloyhtiöiltä odotetaan lähitulevaisuudessa isoja ilmastotekoja. Silti taloyhtiöissä tämä ei näy vielä merkittävästi.
60 prosenttia suomalaisista haluaa tulevaisuuden asumiseltaan ilmastomuutosta ehkäiseviä ratkaisuja, selviää Nordean asumisen tutkimuksesta. Näin vastanneiden lukumäärä on kasvanut peräti 10 prosenttiyksikköä viime vuodesta.
Taloyhtiöissä kiinnostus energiaremontteihin on kasvanut selvästi tänä vuonna. Mistään merkittävästä energiaremonttibuumista ei kuitenkaan voida vielä puhua.
– Yleisimmin rahoitusta on haettu maalämpöön siirtymiseen. Energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja on kuitenkin monia muitakin, ja niitä kannattaisi tarkastella taloyhtiökohtaisesti, sanoo Nordean taloyhtiöliiketoiminnan johtaja Maiju Hinno.
Ensi kevään yhtiökokouksissa energiaremontteja tullaan Hinnon mukaan käsittelemään aiempaa selvästi enemmän energian ja muiden elinkustannusten rajun hinnan nousun takia. Moni energiaremontti saattaa silti jäädä puheiden tasolle.
– Monissa hallituksissa pakollisia peruskorjauksiakin ajatellaan lyhyellä tähtäimellä kustannukset edellä, eivätkä energiaremontit todennäköisesti tee tähän poikkeusta. Kun kustannukset ovat muutenkin nousseet, voi energiaremontteja olla vaikeaa saada yhtiökokouksissa läpi. Eli vakaakupissa painaa enemmän lyhyen tähtäimen kustannukset kuin pidemmällä aikavälillä tuleva säästö.
Asumisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt muodostavat arviolta jopa 30 prosenttia kaikista päästöistä, joten päästöjen vähentäminen pitäisi olla jokaisen taloyhtiön agendalla. Jos energiaremontti tuntuu liian isolta projektilta, voi asumisen päästöihin vaikuttaa pienemmilläkin ilmastoteoilla, kuten alentamalla sisätilojen lämpötilaa tai vaihtamalla energiasyöpöt valaisimet led-valoihin.
Jos taloyhtiössä haluaa vaikuttaa oman asumisensa ilmastotekoihin, se tapahtuu yhtiökokouksessa.
– Taloyhtiö on yhtä kuin osakkaat, eli jotta taloyhtiössä tehdään esimerkiksi energiaremontti, pitää osakkaiden päättää siitä. Oman äänensä voi antaa vain osallistumalla yhtiökokoukseen, Hinno muistuttaa.
Yhtiökokoukseen osallistuminen kannattaa myös korkojen nousun takia. Tutkimuksen mukaan osakkaiden tietoisuus taloyhtiölainasta ja siitä, onko oma taloyhtiö varautunut korkojen nousuun, ei ole noussut viime vuodesta.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Taloyhtiön pihan ei tarvitse menettää kukkaloistoaan syksyn tullessakaan: monet pensaat ja perennat ovat kukkeimmillaan syksyllä, jotkut jopa pakkasiin asti. Myös taimia voi istuttaa alkusyksystä. Hortonomi Minna Keskitalo antaa vinkit kerrostalopihaan sopivista kasveista.
Yksi taloyhtiön tilinpidon perussääntö on, ettei viivan alle jää verotettavaa tulosta. Myös kiinteistöveron kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos taloyhtiössä on tehty kiinteistön kuntoa kohentavia remontteja. Hyvällä taloussuunnittelulla taloyhtiö säästää selvää rahaa.
Helsingin talousvesi oli viime vuonna laadultaan hyvää, kertoo kaupungin talousveden laatua valvova Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut. Laatua seurataan määrittämällä näytteistä mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia viikoittain. Helsingin alueella on kaksi talousvettä valmistavaa laitosta, Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään