Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana, käy ilmi Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista.
Kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat kuitenkin taloyhtiöiden hankkeiden toteuttamista. Korjausrakentamisessa ei ole näkyvissä kasvua tälle vuodelle, eikä tuleva vuosikaan näytä lupaavalta.
Barometriin vastanneista noin 3 900 taloyhtiöpäättäjästä runsaalla puolella on ollut tänä vuonna taloyhtiössään meneillään korjaushankkeen jokin vaihe ja joka kolmannella on ollut tai on parhaillaan menossa korjaushankkeen toteutusvaihe.
Suunnittelu- ja tarjouspyyntövaiheessa olevien osuus näyttää olevan kahta edellisvuotta pienempi, mikä ei ennakoi kovin vahvaa tulevaa vuotta korjaustoiminnassa.
Kyselyn tulosten perusteella taloyhtiöiden korjaukset jäävät tänä vuonna jonkin verran jälkeen edellisvuodesta, mutta korjaushankkeita on toteutunut enemmän kuin keväällä ennakoitiin.
Koko Suomessa 27 prosenttia vastaajista kertoi oman taloyhtiön korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna. Kolmannes vastaajista ilmoitti korjaamisen yhtiössä supistuvan viime vuoteen verrattuna.
Tulevalle vuodelle vastaajista 27 prosenttia odottaa lisääntyvää korjaamista, mutta supistumista odottavia oli aavistuksen enemmän, 29 prosenttia. Korjaamisesta tulee näillä näkymin aktiivista, mutta kasvua ei barometrin perusteella voi ennakoida.
Korjauksia on myös siirretty kuluvalta ja edellisvuodelta eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että teknistä korjaustarvetta on paljon lähivuosille.
Ajankohtainen taloustilanne varjostaa edelleen korjausrakentamisen näkymiä, mutta talouskehityksen heikentävästä vaikutuksesta raportoi aiempaa harvempi vastaaja.
Syksyn vastaajista 31 prosenttia ilmoitti talouden heikentävästä vaikutuksesta, kun lukema keväällä oli 35 ja vuosi sitten 39 prosenttia. Edelleen suuri enemmistö, 66 prosenttia vastaajista, ilmoitti, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta taloyhtiön korjausrakentamisen näkymiin eli hankkeet toteutunevat talouden yleisestä kehityksestä riippumatta.
– Vastauksista käy ilmi, että koronapandemian ja keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen tulleet kustannus- ja muut markkinavaikutukset ovat vaimentuneet, ja rakentamisen markkinat ovat hakeutuneet uuteen tasapainotilaan, josta myös korjausrakentamisen uusi kasvu voi käynnistyä, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Edelleenkin korjauksia jarruttavat hänen mukaansa esimerkiksi korkotason nousu ja Suomen talouden viimeaikainen huono kehitys.
Syksyn kyselyyn vastaajat ilmoittivat kevättä enemmän korjauksista yhtiöissään. Kerrostaloissa nousivat kärkeen putkistohankkeet, joita ilmoitti runsaat kymmenen prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita olivat ulkovaipan hankkeet, latausinfran rakentaminen ja lämmitysjärjestelmää koskevat hankkeet.
Rivitaloissa painottuvat tänä vuonna edelleen piharakenteiden, rakennusten ulkokuoren ja latausinfran hankkeet.
Alkavalla viisivuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke. Niitä aikoo toteuttaa 36 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat ulkovaipan kaikki korjaukset ja putkistojen korjaukset, joista kertoi 15–20 prosenttia kerrostalovastaajista.
Aurinkosähköhankkeita kaavaili aiempaa maltillisempi joukko, seitsemän prosenttia kaikista kerrostalovastaajista.
Myös rivitaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat olivat yleisin hanke, jota suunnitteli 36 prosenttia kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeista ilmoitti runsaat 20 prosenttia.
Rivitaloyhtiöiden putkistokorjausten osuudet nousivat 20 prosenttiin. Julkisivuja ja vesikattoa koskevat korjaukset olivat seuraavaksi yleisimpiä hankkeita. Rivitaloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmien asennuksista kertoi alle viisi prosenttia vastaajista.
Taloyhtiöt ovat saaneet korjauslainoja pankeista viime kevättä ja syksyä paremmin. Tilanne kuitenkin vaihtelee hankkeiden ja paikallisen markkinatilanteen mukaisesti.
Korkeintaan yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli 35 prosenttia, kun vuosi sitten syksyllä lukema oli 44 prosenttia. Vastaajista vain noin prosentti ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.
– Barometrin perusteella on viitteitä siitä, että taloyhtiöiden korjaushankkeisiin on tällä hetkellä saatavissa viime vuosia paremmin tarjouksia, mikä on hyvä asia laadukkaiden ja kustannustehokkaiden korjausten toteutumisen kannalta, Kero sanoo.
Lainarahoituksen saamisen arvioidaan jonkin verran heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Kolme neljäsosaa arvioi silti lainansaannin pysyneen ennallaan. Vastaajista 62 prosenttia odottaa heikentyviä lainaehtoja ja parantuvia lainaehtoja kolme prosenttia vastaajista.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden syksyn 2023 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3 867 vastaajaa. Heistä 3 637 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia ja 230 oto-isännöitsijöitä tai muita taloyhtiöiden edustajia. Kysely toteutettiin nettikyselynä 27.9.–12.10.2023.
Vastaajien hankkeissa niin sanotun perinteisen tavan putkiremontin mediaanikustannus on viime aikoina ollut noin 900 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat mediaaniltaan 990 euroa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 780 euroa.
Pääkaupunkiseudun keskimääräinen kustannus nousi kahden vuoden takaiseen verrattuna noin 70 euroa, mutta muualla Suomessa nousua ei barometrin vastausten perusteella ollut.
Pelkkien sisäpuolisten korjausmenetelmien avulla tehtyjen putkistokorjaushankkeiden mediaanikustannus oli runsaat 170 euroa huoneistoneliöltä. Pelkkien käyttövesiputkien uusimisen mediaanikustannus oli noin 180 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten kustannus oli 150 euroa.
Jos vuokralainen hoitaa asuntoa huonosti, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Huoneiston huolelliseen hoitamiseen voidaan katsoa kuuluvan ainakin huoneiston tavanomainen puhtaanapito ja sen siivoaminen. Suuri tavaramäärä asunnossa vaikeuttaa siivousta ja on paloturvallisuusriski.
Tilaajille
Yhtiöjärjestyksessä määrätään, onko osakkaan käyttöön rajattu piha taloyhtiön vai osakkaan hallinnassa. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa pihojen hallinnasta, on pihan kunnossapitovastuu yhtiöllä. Osakkaalla on kuitenkin aina hoitovastuu käytössään olevasta pihasta.
Tilaajille
Ikkunaremontin avulla suuren helsinkiläisen taloyhtiön ilme saatiin päivitettyä yhtenäiseksi, ja asumisviihtyvyys nostettiin uudelle tasolle tehdasasenteisten sälekaihdinten, sekä sujuvan mobiilikuuluvuuden takaavien Antennilasien avulla.
Pihla-Tiivi
Ulkoverhouksen kuntoon ja maalaukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten sääolosuhteet, pohjatyöt ja maalin ominaisuudet. Myös maalausurakan toteuttajalla on merkitystä.
Sorcolor Oy
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään