Hulevesitulva voi iskeä kaupungissa

Rankkasade voi yllättää missä vain, taajama-alueilla sateen aiheuttamat vahingot voivat olla mittavia. Jos viemärit tukkeutuvat, on mahdollista, että talot pääsevät kastumaan. Näin kävi esimerkiksi Porissa 12.8.2007, jolloin raju rankkasade kasteli yli tuhat kiinteistöä, katkaisi liikenteen useissa keskustan alikuluissa ja hätäkeskuksen linjat tukkeutuivat vesivahingoista kärsivien ihmisten puheluista.

Hulevesien hallinta tulisi ottaa huomioon jo maankäytön suunnittelussa.

– Kunnat tuntuvat tiedostavan nykyisin hyvin hulevesiin liittyvät haasteet ja hallintamenetelmiä pohditaan jo kaavoitusvaiheessa, kertoo hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Rambollilta.

– Kaupunkirakenteen tiivistyessä vettä läpäisemättömän pinnan osuus lisääntyy ja samalla syntyy enemmän myös valuntaa.  Kaupunkiympäristössä tarvitaankin entistä enemmän keinoja hallita hulevesiä, jotta voitaisiin välttyä tulvimisongelmilta, Orkoneva toteaa.

Hulevesien hallinnasta tarvitaan suunnitelma

Monissa kunnissa on jo julkaista hulevesien hallintaohjelma. Pääperiaatteena on, että hulevesiä tulisi hallita niiden syntysijoilla ja ensisijaisesti tarkastella, kyetäänkö hulevesiä imeyttämään maaperään ja jos imeyttäminen ei ole mahdollista, niin suunnitella ratkaisuja vesien viivyttämiseksi. Uusissa kaavoissa on jo usein velvoite hulevesien hallinnalle.

– Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta on todella tärkeää. Hulevesiasiat olisikin tarpeen huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tontin maankäytön suunnittelua, jotta vesien hallinnalle kyetään löytämään optimaalisia ratkaisuja. Jos kiinteistön omistajalla on mahdollisuus, niin olisi hyvä päästä vaikuttamaan asiaan jo kaavoitusvaiheessa. Viimeistään rakennusluvan yhteydessä tuleekin usein esittää hulevesisuunnitelma, Orkoneva sanoo.

– Hulevesisuunnittelu on erikoissuunnittelua. Kiinteistökohtainen hulevesien hallinnan suunnittelu olisikin tarpeen tehdä yhteystyössä muiden suunnittelualojen kanssa esimerkiksi piha- lvi- ja geoteknisen suunnittelun kanssa, Orkoneva jatkaa.

Ukkoskuuro voi tuoda reippaasti vettä

Aiemmin hulevesiä on paljolti johdettu suoraan oja- tai viemäriverkkoon. Viemäriverkosto mitoitetaan kuitenkin vain tietyn intensiteetin rankkasateelle, rankemmat kuurot pyritäänkin ohjaamaan tulvareittejä pitkin. Onkin tärkeää ymmärtää, että viemäriverkosto ei ole tarkoitettu johtamaan kaikkia vesiä ja siksi tarvitaan hajautettua vesien hallintaa. Hulevettä ei saa johtaa toisen tontille eikä kadulle. Vedestä ei myöskään saa olla haittaa naapureille.

– Vaikka oma tontti ei sijaitsisi vesien kannalta haastavalla alueella, ongelmia voi tulla vastaan alajuoksulla, mikäli vesiä ei imeytetä tai viivytetä, Orkoneva muistuttaa.

Hulevesien hallinnalla viihtyvyyttä pihoille

Ajatus hulevesistä on muuttunut. Aiemmin ne on perinteisesti yhdistetty kuivatukseen ja vesiä on johdettu maan alla eteenpäin. Nyt hulevedet on alettu nähdä mahdollisuutena luoda viihtyisyyttä kaupunkilaisille

– Hulevesistä puhutaan nyt paljon ja hyvä niin, sillä on tämä vielä suhteellisen uusi asia, Orkoneva sanoo.

– Hulevesien hallinnan suunnittelussa halutaan korostaa luonnonmukaisen hallinnan keinoja ja ohjata vedet osaksi luontaista kiertokulkua. Laadullinen käsittely tulee nousemaan entistä tärkeämmäksi jatkossa, millaista hulevettä ohjataan eteenpäin, Orkoneva jatkaa.

Hulevesien hallinnan suunnitellussa lähdetään usein liikkeelle siitä, voitaisiinko hulevesiä hallita ainakin osittain maanpinnalla ja hyödyntää ne resurssina.

– Hulevesien hallintaratkaisujen avulla voidaan luoda mukavia virkistyselementtejä pihoille. Tärkeässä osassa on hulevesisuunnittelun yhdistäminen piha- ja kasvillisuussuunnitteluun. Erilaisia hallintamenetelmiä on useita. Voidaan suunnitella esimerkiksi viherpainanne tai kosteikko tai suodattaa hulevesiä maakerrosten läpi. Myös viherkatot ja läpäisevät päällysteet nousevat esiin suunnitteluratkaisuissa.  Ratkaisu valitaan toki kohdekohtaisesti, Orkoneva toteaa.

Kuntien arvioitava hulevesitulvariskit

Kunnan vastuulla on lain mukaan hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tekeminen sekä mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen. Edellinen hulevesitulvariskien arviointikierros päättyi juuri vuoden 2018 lopussa. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle.

– Jos kunnassa havaitaan merkittäviä hulevesitulvariskialueita, tulee näistä kohteista silloin laatia tarkempia selvityksiä, tulvariskikarttoja sekä hulevesien hallintasuunnitelmia, Orkoneva kertoo.

– On tärkeää, että arviointikierros päivitetään kuuden vuoden välein, sillä maankäyttö muuttuu jatkuvasti ja rankkasateet lisääntyvät. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon ja kaupunkirakenne tiivistyy, jolloin vanhat arviot eivät enää päde, Orkoneva toteaa.

Ramboll on toteuttanut hulevesitulvariskikartoituksia muun muassa Espoon ja Porvoon kaupungeille.

Helsingissä kantakaupungissa hulevedet johdetaan vielä toistaiseksi pääosin sekaviemäriverkkoon ja sitä kautta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Suuri piikki hulevesissä voi aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistuksessa.

– Parhaillaan suunnitelmissa on Kauppatorin ja Esplanadin alueiden hulevesien eriyttäminen sekaviemäristä. Kovan rankkasateen seurauksena voi tapahtua sekaviemäriverkon ylivuotoja, jolloin verkosto ei pysty vetämään kaikkea vettä, vaan viemärivettä voi päätyä myös puhdistamattomana mereen, Orkoneva kertoo.

Kuntaliiton julkaisemaan Hulevesioppaaseen on koottu tietoa hulevesien määrään ja laatuun vaikuttavista tekijöistä, niiden hallinta- ja käsittelytarpeista ja menetelmistä

Mitä hulevedet ovat ja mitä haittaa niistä on?

Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.

Hulevedet vaikuttavat ympäristöön lähinnä kahdella eri tavalla:

• niiden sisältämät haitta-aineet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua ja
• ne voivat aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään (katso tarkemmin sivulta ymparisto.fi/hulevesitulvat).

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Jos kunnan alueella sijaitsee hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue

Kunnan tehtävinä on:

• Laatia hulevesitulvariskien alustava arviointi aiemmin tehtyjen arviointien pohjalta.
• Nimetä mahdolliset alustavan arvioinnin perusteella tunnistetut merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta ettei kunnan alueella ole näitä merkittäviä alueita.
• Asettaa päätösehdotus julkisesti nähtäville ja tiedotettava asiasta. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa.
• Kuntien on pitänyt toimittaa päätös ja tarvittavat tiedot oman alueen ELY-keskukseen 22.12.2018 mennessä.

Mikäli kunta nimeää merkittäviä hulevesitulvariskialueita, kunnan tulee:

• Tehdä nimetyille alueille hulevesitulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2019 mennessä.
• Laatia nimetyille alueille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2021 mennessä.

Tämä prosessi toistuu kuuden vuoden välein.

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Auton peseminen pihalla on usein kiellettyä!

Koska hulevesi päätyy useimmiten sellaisenaan luontoon, on tärkeää, että myrkyllisiä tai haitallisia aineita ei päästetä hulevesiviemäriin. Esimerkiksi ajoneuvon pesemisessä käytettävää pesuvettä ja sen käsittelyä säätelevät kaupunkien ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla määrätty, että tontilla ajoneuvoa pestäessä syntyvää jätevettä ei saa johtaa puhdistamattomana hulevesiviemäriin. Pelkällä vedellä ilman pesuaineita satunnaisesti pestäessä pesuvedet voi imeyttää omalle tontille.

Lähde: HSY