Sisäilman kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja siihen vaikuttavat ulkoilman kosteus ja lämpötila. Useimmissa nykykodeissa sisäilma on varsinkin talvikaudella huomattavan kuivaa ja suositeltavaa ilmankosteutta on vaikea saavuttaa hyvin kuivasta ulkoilmasta johtuen.
Asuntojen ilmankosteuteen vaikuttavat myös muut tekijät. Erityisesti tehokas ilmanvaihto poistaa ilmankosteutta ja koneellistunut pyykinkuivaus sekä ruuanlaiton väheneminen alentavat sitä.
Terveellisen sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 30–45 prosenttia. Huoneilman kosteus vaihtelee kuitenkin vuodenajan ja sään mukaan. Kesällä huoneilman suhteellinen kosteus vaihtelee 50–70 %:n välillä.
Talvella lämmityskaudella huoneilma on melkein aina kuivaa, jolloin sen suhteellinen kosteus on pienempi kuin 40 %. Kovilla pakkasilla huoneilman suhteellinen kosteus voi laskea jopa alle 20 %:iin.
Jos lämmityskaudella huoneilman suhteellinen kosteus on yli 45 %, syynä on yleensä huonosti toimiva ilmanvaihto sekä ihmisen toiminta.
Huonosti toimiva tai väärin säädetty ilmanvaihto muodostaa asuntoon ylipainetta. Tällöin lämmin ja kostea sisäilma virtaa vuotokohdista ulospäin, jolloin kosteus voi alkaa tiivistyä ikkunoihin ja muihin kylmiin pintoihin. Pahimmassa tapauksessa kosteus tiivistyy rakenteiden sisään aiheuttaen kosteusvaurioita ja homehtumisvaaran.
Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Mikäli huoneilma on kuivaa, lämpötilaa kannattaa hieman alentaa. Näin myös kosteus lisääntyy.
Kuivaa huoneilmaa on helppo kevyesti kosteuttaa ilmankostuttimilla. Kuumahöyrystävä ilmankostutin on hygieenisin. Se tuottaa höyryä vettä kuumentamalla. Kun käytetään ilmankostutinta, sisäilman kosteuspitoisuutta täytyy seurata mittarin avulla. Kun suhteellinen kosteuspitoisuus ylittää 40 % rajan, tulee ilman kostutus lopettaa.
Huonosti hoidettuna ilmankostutin voi levittää huoneilmaan mikrobeja. Tämän vuoksi kostutin on pidettävä puhtaana. Ilmankostuttimessa ei saa seisottaa vettä. Laitteen käyttöohjeita ja huolto-ohjeita kannattaa noudattaa huolellisesti.
Hyvä sisäilma edistää terveyttä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Ilmassa voi kuitenkin esiintyä monenlaisia epäpuhtauksia, joiden ennaltaehkäisy olisi helppoa. Pahimmillaan epäpuhtaudet aiheuttavat ikäviä oireita ja sairauksia, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Talvi on kodin viherkasveille haasteellista aikaa. Kasvien hoitorutiineja kannattaa muuttaa talveen sopivammiksi, jotta kasvit saa kestämään kevään tuloon asti. Kastelua ja lannoitusta kannattaa vähentää ja kasvit on hyvä siirtää mahdollisimman valoisaan paikkaan.
Puhdas ja riittävä korvausilma on avain mukavaan asumiseen ja terveellisiin sisäolosuhteisiin ympäri vuoden. Ilman riittävää korvausilmaa talojen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti, mikä voi johtaa huonoon sisäilman laatuun ja jopa rakenteiden vaurioitumiseen.
CERVI
Radioaktiivisen radonkaasun mittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Jos vielä tänä keväänä haluaa tietää asunnon sisäilman radonpitoisuudet, mittaus pitää tilata nyt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään