Suomen Vuokranantajia huolestuttaa edelleen jatkuva asumismenojen kasvu. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa kerrostalojen hoitokulut kasvavan keskimäärin 4,5 % vuodessa.
PTT:n ennusteen mukaan keskituloisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan asumismenot suhteessa tuloihin kasvavat tänä vuonna 32 prosenttiin, vuonna 2018 33 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 33,3 prosenttiin nettotuloista. Vastaavan kokoisessa omistusasunnossa asumismenot kipuavat vuonna 2019 jopa lähes 39 prosenttiin.
”Vuokra-asuminen osoittautuu tässä vertailussa omistusasumista edullisemmaksi asumisvaihtoehdoksi, mutta pitää muistaa, että omistusasumisen osalta mukana laskelmassa ovat myös lainanlyhennykset, jotka muodostavat asumismenosta lähes puolet. Omistusasuminen ja vuokra-asuminen eivät myöskään ole verotuksellisesti samalla viivalla. Yksityisten vuokranantajien 30 prosentin pääomavero on verrattain kova vero asumiseen”, toteaa toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Yksityiset vuokranantajat hakevat pitkiä vuokrasuhteita, jolloin varsinkaan pienvuokranantajat eivät hae aivan korkeinta mahdollisinta markkinavuokraa. Tätä tärkeämpää on tasainen ja vakaa tuotto. Vaikka markkinatilanne määrittää pitkälti asunnosta saatavan vuokran, kulut on kuitenkin katettava, ja hoitokulujen nousu aiheuttaa väistämättä nousupaineita vuokriin.
”Hoito- ja korjauskulujen kasvu on syönyt vuokranantajan tuottoa ja tuonut lisää paineita nostaa vuokria. Pitäisikin löytää keinoja, etteivät hoitokulut ja verorasitus entisestään nouse, kuten nyt näyttää käyvän. Tilanne ei ole hyväksi myöskään kasvukeskusten työllisyystilanteelle”, Koro-Kanerva pohtii.
Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannukset pitkään kohtuullisina. Erityisesti pääkaupunkiseudulle korkotason nousulla on iso merkitys.
”Vuokranantajien on syytä tiedostaa korkoriski, koska se syö pahimmassa tapauksessa sijoittamisen tuotot. Väistämättä se vaikuttaa kuitenkin myös vuokriin ja asuntotuotantoon. Asuntoaloitusten määrä laskee, jos yksityiset sijoittajat vetävät pääomia pois vuokra-asuntomarkkinoilta. Se vaikuttaisi negatiivisesti myös työllisyyteen”, Koro-Kanerva sanoo.
”Yksi tärkeimmistä yksityisten sijoittajien päätöksiä ohjaavista tekijöistä on verotus. Verotuksen pitäminen järkevänä on keskeinen työkalu siinä, että myös yksityiset vuokranantajat ovat mukana tarjoamassa asuntoja vuokramarkkinoilla”, Koro-Kanerva kannustaa.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Rahoitus- ja hoitovastikkeiden nousu on ollut viimeisen vuoden aikana huimaa. Monet As Oy Nunnanmetsän asukkaat ovat kuitenkin selviämässä hintojen noususta ennakoitua helpommin, kun sähkön hinnan nousu jäi lyhytaikaiseksi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään