Helsingissä oli vuoden 2015 lopussa noin 350 000 asuntoa. Helsinkiläisasuntojen yleisin huoneistotyyppi on kaksio, joita on 36 prosenttia kaikista asunnoista. Yksiöitä ja kolmioita on suunnilleen yhtä paljon eli hieman alle neljännes kaikista asunnoista kumpiakin. Vähintään neljän huoneen asunnot muodostavat puolestaan 18 prosenttia asuntokannasta. Suhteellisesti eniten pieniä asuntoja on Keskisessä suurpiirissä, jossa yksiöitä ja kaksioita on yhteenlaskettuna neljä viidestä kaikista asunnoista. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen uudesta tilastojulkaisusta.
Helsingin asuntokanta on kerrostalovaltaista, sillä 86 prosenttia asunnoista sijaitsee asuinkerrostaloissa. Kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus on korkein Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä ja alhaisin Östersundomin ja Pohjoisen suurpiirin alueilla.
Vuokra-asuminen on Helsingissä hieman omistusasumista yleisempää ja keskittynyt pieniin, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntoihin. 42 prosenttia Helsingin asunnoista on omistusasuntoja ja 46 prosenttia vuokra-asuntoja.
Helsingissä asui vuoden 2015 lopussa noin 321 000 asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntia oli näistä hieman alle puolet eli noin 154 000. Yksin asuvia helsinkiläisiä on siis enemmän kuin Jyväskylässä asukkaita. Kolmen hengen ja sitä suurempien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli viidennes.
Helsinkiläisillä asuntokunnilla on käytössään keskimäärin 33,8 asuinneliötä henkilöä kohden. Määrä on jonkin verran alhaisempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Asumisväljyys ei ole kasvanut Helsingissä vuoden 2007 jälkeen. Noin 11 prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista on ahtaasti asuvia, eli asuntokuntia, joihin kuuluu asukkaita enemmän kuin käytettävissä on asuinhuoneita. Helsinkiläisasunnon keskikoko oli vuonna 2015 63,3 neliötä.
Vieraskieliset asuntokunnat ovat keskimäärin kotimaankielisiä asuntokuntia suurempia ja he asuvat useammin ahtaasti. Vieraskieliset asuvat muita useammin vuokra-asunnoissa ja heidän henkeä kohti laskettu asumisväljyys on kotimaankielisiä pienempi: 24,9 neliötä per henkilö vuonna 2014.
Yli 65-vuotiaiden määrä ja osuus kaikista Helsingin asuntokunnista on kasvussa. Ikääntyneet asuvat harvemmin ahtaasti ja ovat useammin yhden hengen asuntokuntia kaikkiin Helsingin asuntokuntiin verrattuna.
Asuminen alueittain Helsingissä 2015 -julkaisussa on koottu yhteen keskeisiä tilastotietoja kaupungin asuntokannasta, asuntokunnista, asumistasosta sekä asumisen hinta- ja vuokratasosta. Kaupunkitason ohella muuttujia tarkasteltiin tilastoalueittain sekä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin. Julkaisussa on selvitetty yksityiskohtaisemmin myös Helsingin vieraskielisten asuntokuntien, nuorten sekä yli 65-vuotiaiden asuntokuntien asumista.
Vuokrien vuosikasvu oli pääkaupunkiseudulla hitaampaa kuin muualla Suomessa, mutta vauhdittui loppuvuodesta erityisesti Vantaalla. Eniten vuokrat nousivat vuodessa Rovaniemellä, Tampereella sekä Turussa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat tämän vuoden kolmannella neljänneksellä 7,3 prosenttia edellisestä vuodesta ja 2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kertoo Tilastokeskus. Erityisesti hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla. Uusien asuntojen kauppa käy yhä heikosti.
Rakentamisen kustannukset ovat nousseet, mikä nostaa monen kiinteistönomistajan veroja. Kiinteistöveron muutoksen määrä ei kuitenkaan ole kaikilla veronmaksajilla sama, sillä siihen vaikuttavat monet asiat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään