Vanhalla kaupungilla on monta historiallista kerrostumaa, niin myös Helsingin Kalasatamalla. Historia kertoo senkin, mistä Redin kauppakeskus on nimensä saanut.
”Menneisyys on kuorittu Kalasatamasta pois nimeä ja maa-ainesta myöten. Ennätyskorkeat tornitalot rakennetaan alueelle, jolla tehtiin ennen ennätyksiä lähinnä lapsikuolleisuudessa”, kirjoittaa Kirkko ja kaupunki -lehti.
Lehti kertoo Eero Haapasen kirjoittamasta tietokirjasta Sörkan rysäkeisarit – Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (SKS 2013). Kirjaa on jaettu kaikille Kalasataman uusille asukkaille lokakuusta alkaen. Upea ele asukkaiden juurruttamiseksi asuinalueeseensa – ei toisin ainutkertainen, koska Helsingin kaupunki on jakanut myös esimerkiksi Jätkäsaaren asukkaille heidän asuinalueestaan kertovaa kirjaa. Lehden mukaan myös jotkut vanhat taloyhtiöt Kalliossa ovat jakaneet omakustanteisia historiikkeja asuinalueistaan.
Sörnäisten satama-alue, joka siis nyt tunnetaan nimellä Kalasatama, elää tällä hetkellä toista suurta muutto- ja muutosaaltoaan. Ensimmäinen osui vuosiin 1870-1900. Alkuvaiheessa alue veti sataman vuoksi puoleensa lähinnä nuoria miehiä ja sai myös varsin hurjan kaupunginosan maineen.
Koska kaupunki kasvoi noina vuosina räjähdysmäisesti, ei varsinkaan Pitkänsillan tällä puolella (eli Sörnäisten alueella) juuri välitetty rakennussäädöksistä. Kunhan saatiin nopeasti tönöä toisen eteen. Kurjat asuinolot aiheuttivat sen, että esimerkiksi lapsikuoleisuus oli suurta noina aikoina.
Jugendaikakauden loppupuoli toi suurta helpotusta Sörnäistekin asuinoloihin, kun alue liitettiin osaksi asemakaavaa. Asemakaavan myötä sekä kunnallistekniikka että uusi (paloturvallisempi) rakentamisen tapa otetiin käyttöön.
Satamasta ei Kalasatamassa muistuta enää juuri mikään, mutta historian rippeitä löytyy vielä Mustikkamaan puolelta. Mustikkamaan rantakallioilla on suuria metallirenkaita, joihin laivat kiinnitettiin redille, eli odottamaan purkua ja lastausta.
Lue koko juttu Kirkko ja kaupunki -lehden sivuilta.
Lue Bongaa ornamentti -kesäkisan artikkelimme, joka käsitteli Sörnäisten aluetta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään