Bongaa ornamentti 8: Kallio lähiseutuineen – suunta kohti nykyaikaa

Flow'n valoja Suvilahdessa, jugedkierroksen päätös. Suvilahti Flown valoissa 9.8.2019. Hieno matka jugendaikaan saa näin yhtä hienon päätösksen paluulla nykyaikaan.

Helsingin kasvava väestö vyöryi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa myös Pitkänsillan toiselle puolelle, jolloin varsinainen työläiskaupunginosa alkoi muotoutua.

Helsingin jugendaikakauden rakennusbuumia on tässä artikkelisarjassa käyty läpi kaupunginosa kerrallaan. Lähes jokaisen tähän mennessä eteen tulleen kaupunginosan kohdalla on käynyt ilmi, että uusia teollisuusrakennuksia suunniteltiin alueelle, mutta sitten todettiin, että alue pyhitetään kokonaan asunnoille ja liiketiloille. Tehtaat siirrettäköön muualle savupiippuineen.

Pitkänsillan toiselle puolelle tehtaat sitten lopulta todella rakennettiin. Helsingin teollistuminen käynnistyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin alueelle alkoi kohota yhä vain suurempia tehtaita ja konepajoja. Sörnäisiin perustettiin syväsatama, jonne vedettiin junarata. Vuosisadan vaihteeseen mennessä Helsinki oli jo Suomen suurin teollisuuskeskus.

Pitkänsillan toiselle puolelle majoittui myös suurin osa tehtaissa ja konepajoissa töissä käyvästä väestöstä. Valtava asuntotarve johti rakentamisen sääntöjen ohittamiseen, jolloin korttelit rakennettiin täyteen ahtaita puutaloja palovaarasta välittämättä. Rakennukset olivat ilman viemäröintiä ja kadut päällystämättä.

Vasta kulkutautien uhka pakotti kaupungin panostamaan työväestön asuinoloihin. Kallion, Hakaniemen ja Alppiharjun asutus liitettiin asemakaavaan vuosina 1893 ja 1901. Asemakaavan myötä sekä kunnallistekniikka että uusi rakentamisen tapa otetiin käyttöön. Niinpä jugend saapui myös Pitkänsillan taakse niin kivisinä kuin puisinakin rakennuksina.

Sittemmin suurin osa puutaloista väistyi ja tehtaat hiljenivät tai otetiin muuhun käyttöön suuressa kaupunkisaneerauksessa 1950-70-luvuilla. Arkkitehtuurioppaassa kiteytetään hienosti alueen nykyolemus: “Tiiviisti rakennettu pienten asuntojen työläiskaupunginosa on muuttunut nuorekkaaksi ja värikkääksi erilaisten ihmisten ja elämäntapojen yhteisöksi.”

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Bongaa ornamentti pääsivulle.

 

Tähän päättyy Helsingin jugendrakennuksia käsittelevä juttusarja. Artikkeleiden kirjoittaja ainakin kokee nyt tunnistavansa jugendrakennukset helpommin ja osaa jopa arvailla kuka on ollut rakennuksen suunnittelija.

Arkkitehtuuriopas ja varsinkin jalkautuminen kaupunkiin kiertämään oppaassa mainittuja kohteita ovat olleet hieno matka Helsingin historiaan. Monta kertaa kuvauskierroksilla ihmetteli itsekin, että miten en ole tätäkään rakennusta ennen huomannut? Helsingin keskusta-alueella kävellessä kannattaa todellakin joskus tähyillä hieman ympärilleen ja ylöspäin. Vastaan voi katsoa vaikkapa sammakko, jolla on napa tai kiemurrella mitä taidokkain kasviornamentti.

Pitkänsillan takainen kierros Google Mapsissä

Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Wivi Lönn – naisarkkitehtien esiinmarssi

Wivi Lönn valmistui arkkitehdiksi polyteknillisestä opistosta vuonna 1896 yhtenä ensimmäisistä naisarkkitehdeistä Suomessa. Hänen isänsä oli kuollut tämän ollessa 16-vuotias ja perhe oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Ylioppilastutkinto oli jäänyt sen vuoksi haaveeksi, mutta matemaattisesti lahjas tyttö oli luovinut tiensä Tampereen teollisuuskoulun kautta Helsingin polyteknilliseen opistoon.

Lönn oli ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston ja työskenteli itsenäisesti. Hän oli taitava tilojen ja rakenteiden suunnittelija.

Tilauksia satelikin tukuittain ja monet niistä koskivat koulujen ja päiväkotien suunnittelua. Hän menestyi monissa 1900-luvun alun arkkitehtuurikilpailuissa, erityisesti kotikaupungissaan Tampereella ja myöhemmin Jyväskylässä. Helsingissä hän työskenteli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa touteuttaen mm. Uuden ylioppilastalon. Lönnin kynästä on lähtöisin myös Kallion Ebeneser-päiväkoti.

(Arkkitehtuurioppaan lisäksi lähteenä Wikipedia)

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla

(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Edge ja varsinkaan Explorer eivät välttämättä näytä joitakin pallukoissa olevia kuvakaruselleja oikein.)

Kallion ja sen ympäristön kierros on levittäytynyt tähänastisista laajimmalle, joten pyörä on kelpo kulkupeli tälle reissulle. Google Maps ohjaa ainakin tämänhetkisen Kurvin ja Hämeentien kaaoksen (katutyömaan) ohi, mutta tekee muuten joitain hieman kummallisia ylimääräisiä lenkkejä.

Kallio, Hakaniemi, Alppiharju kartta
Siltasaari
Siltasaari oli vuosisatojen ajan oikea saari, jota yhdisti mantereeseen kaksi siltaa. Kuvissa näkyvä rakennuskanta valmistui 1910-luvun puoliväliin mennessä ja edustaa näin myöhäisjugendia. Pääosa taloista on työväen rakennuttamia asunto-osakeyhtiöitä.
Hakaniementori
Hakaniementori pengerrettiin, tasoitettiin ja kivettiin 1890-luvulla Siltasaaren ja Hakanimen välisen salmen paikalle. Torin laidalle alkoi pian kohota myös jugendrakennuksia, joista on jäljellä vielä muutamia (Haka ja Ahtola) ja tietenkin itse Hakaniemen kauppahalli, joka on tällä hetkellä remontissa.
  • 1 / 6
    Ihantola, Viides linja 18
  • 2 / 6
    Ylänkö, Viiden linja 12
  • 3 / 6
    Kivikallio, Viides linja 16
  • 4 / 6
    Agricola, Agricolankatu 9
  • 5 / 6
    Seura, Agricolankatu 11
  • 6 / 6
    Unto, Agricolankatu 13
Karhupuisto
Karhupuisto syntyi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa tiukkojen ruutukaava-alueiden niveleen. Se erottui tuolloin puutalovaltaisesta ympäristöstään sitä ympäröivillä korkeilla kivitaloilla, jotka näkyvät kuvissa. Yksi näyttävimmistä on 1907 valmistunut Ihantola. Seuraavana valmistunut Suvanto aloitti tyyllillisesti myöhäisjugendin ja sitä seurasivat Kivikallio, Agricola, Seura ja Unto.
Kallion kirjasto, Viides linja 11
Kunnalliselle kirjastolle osoitettiin paikka Kallion asemakaavasta vuonna 1901 yhtenä alueen harvoista julkisista rakennuksista. Kallion kirjasto valmistui Karhupuiston kupeeseen yhtäaikaa Kallion kirkon kanssa.
Ebeneser, Helsinginkatu 3-5
Lasten päivähoidon tarpeeseen havahduttiin jo varhain. Helsinkiläinen Hanna Rothman perusti jo 1888 Pohjoismaiden ensimmäisen maksuttoman päivähoidon työläisperheiden lapsille. Lastentarhan oma talo: Ebeneser valmistui 20 vuotta myöhemmin.
Alppila
Siuntionkadun puutalot ovat yksi Helsingin säilyneistä puutalokortteleista. Alue sai 1907 asumakaavan ja rakennusmääräyksen, jotka mahdollistivat edullisen asuntorakentamisen työväen tarpeisiin.
Työväen asuntomuseo, Kirstinkuja 4
Nykyinen museotalo on kuvaava esimerkki 1900-luvun alun työväenasumisesta. Laadukkaat lausta alkaen vesijohdolla varustetut pienet asunnot, oli tarkoitettu ensisijaisesti kaupungin perheellisille työntekijöille.
Puu-Vallila
Puu-Vallila, aikaisemmin Vanha Vallila syntyi komiteamietintönä 1907, jossa pohdittiin ratkaisuja työväen kasvavaan asuntopulaan. Se on ensimmäinen kaupungin reunamille suunnitelmallisesti kaavoitettu, puutarhakaupunkiaatetta seurannut työväen asuinalue.
Suvilahden sähkö- ja kaasuvoimala, Kaasutehtaankatu 1
Helsinki kasvoi nopeasti vuoden 1910 tienoilla ja kunnallistekniikka uudenaikaistui. Kasvavaan energiatarpeeseen rakennettiin Suvilahden voimalaitos. Kansallisromanttiikka on Suvilahden rakennuksissa vaihtunut kansainvälisyyttä ja nykyaikaa heijastelevaan rationalismiin. Itse kaasukellokin on kyllä kuvassa. Se vain on hupun alla.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas

250-sivuinen Helsingin jugend -arkkitehtuuriopas.

Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

BONGAA ORNAMENTTI -KESÄKISA ON PÄÄTTYNYT.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää