
VATT: Lainakatto vaikeuttaa pienituloisten ensiasunnon ostoa
Lainakaton käyttöönotto vähensi ensiasunnon ostajien määrää pienituloisissa kotitalouksissa, kertoo VATT. Lainakattouudistus onnistui kuitenkin vähentämään kotitalouksien velkaantumista.
Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt vuodesta 2006 lähes 40 prosenttia. Tämän seuraukset näkyvät koko asuntokauppaketjussa ja erityisesti sen loppupäässä. Tilastokeskuksen tuore tilasto vahvistaa vanhojen omakotitalojen hintojen laskun jatkuvan.
– Ensiasunnon ostajien määrä on saatava nousuun, sillä asuntokaupan toimimattomuuden kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät koko kansantaloudellemme. Tähän on nyt puututtava, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen.
Ensiasunnon ostajat ovat avainroolissa asuntokaupan toimivuudessa. Päinvastoin kuin usein luullaan, he eivät ole yksineläviä nuoria, jotka hankkivat säästöillään ja lainarahalla itselleen pienen yksiön. Tilastokeskuksen 16.10.2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan 13 400:sta ensiasunnon ostajasta 8200 on kahden hengen talouksia, jotka ostavat ensimmäiseksi yhteiseksi asunnokseen kaksion tai kolmion. Näiden asuntojen myyjät taas haluavat usein lisää tilaa ja toteuttaa unelmansa omakotitalosta.
Unelmien toteutumiselle on kuitenkin tänä päivänä monia esteitä. Ensiasuntojen ostajien väheneminen näkyy vanhojen omakotitalojen kaupan hidastumisena ja hintojen jatkuvana laskusuuntana.
– On selvää, että pankkien lisääntyneen sääntelyn vuoksi tiukentuneet luotonantoehdot ovat vaikuttaneet ensiasuntojen ostajien määrän vähenemiseen. Tänä päivänä lainaa ei saa yhtä helposti ja yhtä hyvillä ehdoilla kuin vielä muutama vuosi sitten. Asunnon ostohalukkuuteen vaikuttavat myös yleinen talous- ja työllisyystilanne sekä kuluttajien näkemys omasta taloudellisesta tilanteestaan ja sen tulevaisuudesta, toteaa Toivanen.
– Jotta asuntokauppa saadaan toimimaan sujuvammin ketjun alusta loppuun, on ensiasunnon ostajia tuettava nykyistä paremmin. Vaikka ensiasunnon ostajien määrä on romahtanut kuudessa vuodessa, suurin osa suomalaisista haaveilee omasta kodista. Taloustutkimuksen Asuminen 2014 -tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä 15 – 79-vuotiaasta suomalaisesta pitää omistusasuntoa ihanteellisimpana asumismuotona, painottaa Toivanen.
Alhaisempi ASP-ikäraja piristäisi koko asuntokauppaa
– Meidän on viimeistään nyt uskallettava avata avoin ja rohkea keskustelu ASP-järjestelmän uudistamisesta ja mahdollisuudesta aloittaa asuntosäästäminen jo 16-vuotiaana. Olen Sp-Kodin Antti Toivasen kanssa samaa mieltä, että ASP-ikärajan lasku vaikuttaisi positiivisesti koko asunnonvaihtoketjuun ja sitä kautta asuntomarkkinoihin, sanoo Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri.
– Asuntokaupan toimimattomuus vaikuttaa suoraan kansantalouteemme ja työllisyyteemme. Koska asuntokauppaan liittyy yleensä aina myös muiden palveluiden ja tuotteiden ostoa, jää tälläkin hetkellä rahaa markkinoilla liikkumatta satoja miljoonia euroja joka kuukausi. Kun asuntokauppa ei käy, ihmiset eivät rakenna, remontoi, hanki uusia autoja, huonekaluja ja kodintekniikkaa. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja ja uudenlaisia ratkaisuja ensiasunnon ostajien tukemiseen ja asuntokauppaketjun toimivuuden tehostamiseen. Me olemme valmiit avaamaan keskustelun esimerkiksi ASP-järjestelmän uudistamisesta, toteaa Antti Toivanen.
Lainakaton käyttöönotto vähensi ensiasunnon ostajien määrää pienituloisissa kotitalouksissa, kertoo VATT. Lainakattouudistus onnistui kuitenkin vähentämään kotitalouksien velkaantumista.
Suomalaisnuorten haave omistusasunnosta ei ole kaatunut vaikeina aikoina, vaan päinvastoin voimistunut. Suurin osa alle 30-vuotiaista aikoo ostaa omistusasunnon tulevaisuudessa. Asunto on nuorille sekä koti että sijoitus.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan asuntolainatiskeillä noin 20 prosentin notkahduksena hakemusten määrässä helmi–maaliskuun vaihteessa. − Puhuttiin 2–3 viikosta. Ei ole selvää, johtuiko notkahdus suoraan sodasta vai sattuiko samaan aikaan jotain muuta, Pajala sanoo.
Maanmittauslaitoksen mukaan vanhemmat taloyhtiöt ovat siirtäneet tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään toistaiseksi varsin vähän. Järjestelmään on kertynyt tähän mennessä tiedot noin 9 000 taloyhtiöstä, joista vanhempia eli ennen vuotta 2019 perustettuja yhtiöitä on noin 4 400. – Vasta hyvin pieni osa osakeluettelojen siirroista on tehty, sanoo johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään