Energiaosaamisen taso taloyhtiöissä on kohentunut aiemmasta. Tästä huolimatta energiatehokkuuden parantamista suunnittelee harvempi taloyhtiö kuin aiempina vuosina, ilmenee Isännöintiliiton energiabarometrista.
Taloyhtiöistä 34 prosenttia suunnittelee energiatehokkuuden parantamista seuraavan viiden vuoden aikana, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 38 prosenttia. Suurimmat esteet ovat korkeat kustannukset ja se, ettei toimenpiteiden kannattavuuteen uskota.
– Näkymät ovat edelleen varsin synkät. Energiatehokkuuden parantamista pidetään merkittävässä osassa taloyhtiöitä edelleen liian kalliina ja kannattamattomana. Myös rahoituksen saatavuus jarruttaa energiatehokkuutta parantavia hankkeita aiempaa enemmän, kertoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat hieman valoisammat: taloyhtiöistä 43 prosenttia suunnittelee energiatehokkuuden parantamista seuraavan viiden vuoden aikana. Myös älyratkaisuja energiatehokkuuden edistämiseksi harkitaan pääkaupunkiseudun taloyhtiöissä useammin kuin muualla Suomessa.
Energiatehokkuutta kannattaa parantaa osana normaaleja rakennuksen elinkaareen kuuluvia korjauksia ja perusparannuksia.
– Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä ulkoseinät voidaan lisälämmöneristää. Putkiremontin yhteydessä taas voidaan uusia vesikalusteet vähemmän vettä kuluttaviksi sekä parantaa vesijohtojen eristystasoa, sanoo Rekonen.
Energiatehokkuutta voidaan kohentaa myös ilman suuria rahallisia panostuksia ja isoja lainoja vaativia remontteja. Energiaa säästyy esimerkiksi automaation, ilmanvaihdon ja lämmityksen säännöllisillä tarkastuksilla ja säädöillä sekä huolehtimalla ovien ja ikkunoiden tiivisteistä.
Energiabarometriin vastasi joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana 276 isännöintialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Otos kattaa 5 600 taloyhtiötä.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Hiilineutraaleihin energialähteisiin siirtymisestä päätetään taloyhtiöissä usein huterin perustein. Uusien energiaratkaisujen valintoihin ja hankkeiden toteutuksiin tarvitaan lisää tietoa ja osaamista, sanoo Turun ammattikorkeakoulun finanssialan palveluiden ja kiinteistönvälityksen koulutusvastaava Jukka Rantala.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja haluaa parantaa alan arvostusta, mutta sanoo sen vaativan paljon töitä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään