Kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia pitää ihmisten eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa. Kaikkein todennäköisin turvallisuutta koetteleva uhka on puolestaan taloudellisen taantuman pitkittyminen. Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansalaisturvallisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa 2017.
Kun halutaan edistää kodin turvallisuutta, on tarkistettava asunto ja sen olosuhteet, kuten pohjaratkaisut, kalusteet, kodinkoneet sekä työ- ja apuvälineet kokonaisvaltaisesti. Asunnon esteettömyys on usein ensimmäinen kodin turvallisuuteen vaikuttava asia, johon puututaan. Esimerkiksi paloturvallisuuteen sekä sähkö- ja vesivahinkoihin liittyy monesti useita käytännön seikkoja, joita asukas ei kenties tule arjessa ajatelleeksi.
Taloyhtiöelämään liitetään usein ongelmia, kuten riitoja ja häiriöitä. Isännöintialan laajan kyselyn mukaan asukkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä asumiseensa. Tämän kevään aikana noin 3000 asukasta on kertonut taloyhtiöasumisen kokemuksistaan Talokysely.fi-palvelussa.
Kodin remontin aikana vastuu turvallisuudesta on osin tilaajalla. Remontin aikaiseen turvallisuuteen liittyy vastuukysymyksiä, joista tulee olla tietoinen myös pienissä remonteissa ja omakotitaloissa. ”Liian usein vastuut sivuutetaan olankohautuksella tai niitä tiedostamatta”, toteaa Tiiivin asennuspalveluista vastaava kehitysinsinööri Vesa Piironen.
Pihalla on usein ihan kivaa. Viihtyisäkin piha voi kuitenkin rapistua, ellei sen hoidon ja kunnossapidon tarpeita muisteta jo pihaa suunniteltaessa. Hyvä piha on toimiva myös pelastusajoneuvojen kannalta.
Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa.
112-päivää vietetään taas ensi lauantaina 11. helmikuuta. Tänä vuonna kampanja keskittyy pienten lasten turvallisuuteen.
Sähkölaitteistojen kunnossapidolla ja säännöllisillä tarkastuksilla ehkäistään sähköjärjestelmistä alkaneita tulipaloja ja sähkötapaturmia sekä varmistetaan sähkölaitteistojen häiriötön käyttö. Vuoden alussa voimaan tullut sähköturvallisuuslaki velvoittaa kunnossapitoon, yksinkertaistaa sähkölaitteistojen luokituksia ja selkiyttää tarkastusvaatimuksia. Uusi sähköturvallisuuslaki velvoittaa kiinteistön tai rakennuksen omistajaa tai muuta haltijaa huolehtimaan sähkölaitteistojen kunnossapidosta.
Safetum Oy tuo yrityksille Oma Pelastusvalvoja-palvelun, joka mahdollistaa turvallisuusindeksin avulla työturvallisuuden reaaliaikaisen seurannan ja hallinnan. Turvallisuusindeksi mittaa sekä analysoi yrityksen työturvallisuuden tilaa sekä tekee tarvittavat hälytykset indeksissä tapahtuvien muutosten perusteella. ”Olemme äärimmäisen innoissamme torjumassa työtapaturmia palvelun avulla ja edistämässä työssä käymisen turvallisuutta ja hyvinvointia”, sanoo Safetumin toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.
Vaikka talvikunnossapito olisi ulkoistettu huoltoyhtiölle, taloyhtiö on aina viime kädessä vastuussa turvallisesta liikkumisesta kiinteistöllä. Jos huoltoyhtiö ei pääse paikalle heti esimerkiksi yöllisen pyryn jälkeen, on taloyhtiön taattava turvallinen liikkuminen kiinteistön alueella. Vaikka taloyhtiö on ensisijaisesti vastuussa turvallisuudesta, kannattaa myös asukkaiden tarkkailla piha-alueen kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vaaratilanteista hallituksen jäsenille, huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle välittömästi.
Vuoden 2017 alusta alkaen on saatavilla palvelu, jossa asukkaat voivat ilmoittaa palohälyttimien epäkunnosta tai vaikkapa katolta roikkuvista jääpuikoista, kertoo Safetum nettisivuillaan. Palvelun toivotaan ehkäisevän tulipaloja ja tapaturmia. Ennalta ehkäisevään turvallisuustyöhön ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, muistuttaa Safetum Oy:n johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.
Elämme vuodenaikaa, jolloin sähkölaitteet ovat kovassa käytössä moneen eri käyttötarkoitukseen. Normaalikulutuksessa olevien sähkölaitteiden lisäksi sesonkituotteet kaivetaan varastosta tai ovat vielä hankinnassa. Safetumin turvallisuusasiantuntija Minna Rintoo kehoittaa tarkistamaan jouluvalojen päiväyksen ja kunnon.