Maailmasta tulee yhä digitaalisempi, mutta kiinteistöala on yhä monessa asiassa kiinni analogisessa. Näin ennen kaikkea lukituksessa, kirjoittaa Fastighetstidningen. Digitaalinen lukitus on monella tavoin näppärä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti iän vaikutusta palovaroittimen toimintaan. Selvityksen perusteella havaittiin, että vanha palovaroitin ei toimi luotettavasti ja se tulee vaihtaa vähintään 5-10 vuoden välein. Tukes hankki selvitystä varten lahjoituksina vanhoja palovaroittimia, joista suurin osa oli tyypiltään ionisoivia.
Viime viikkojen aikana Suomen rakennustyömailla on sattunut useita, jopa kuolemaan johtaneita tapaturmia. Hyvin moni sattuneista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista on liittynyt putoamissuojauksen puutteellisuuteen. Tämän vuoksi rakennusalan järjestöt ja liitot eli Rakennusteollisuus RT, Pro ja Rakennusliitto kehottavat rakennustyömailla työskenteleviä tarkkailemaan ja tehostamaan erityisesti putoamissuojausta.
Espoossa paras turvallisuuskulttuuri, Turussa heikoin. Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Savunpoistojärjestelmien, käsisammuttimien ja palovaroittimien huoltoja laiminlyödään.
Suomalaisissa kiinteistöissä toteutettavat peruskorjaukset, kuten linja- ja julkisivusaneeraukset kohottavat asuinrakennuksien paloturvallisuusriskejä, kertoo Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin. Tukholman ydinkeskustassa syttynyt suurpalo 7. Marraskuuta on puhututtanut pohjoismaissa toimivassa paloturvallisuusalan yrityksessä. – Kyllä Tukholman suurpalo on ollut asiantuntijoidemme kesken aktiivisessa käsittelyssä.
Tapaturmapäivä muistuttaa kiireen ja stressin vaikutuksesta tapaturmien syntyyn ja kannustaa jokaista hidastamaan. Tapaturmapäivän kampanjalla tavoitellaan erityisesti työikäisiä suomalaisia miehiä. Suomalaisille miehille sattuu aina 70-vuotiaaksi asti naisia enemmän tapaturmia.
Tukholman Norrmalmilla, lähellä keskusrautatieasemaa ja suuria tavarataloja, myllättiin 1950- ja 60-luvuilla katuverkko uusiksi autoliikenteen ehdoilla. Tuloksena oli synkkä ja sulkeutunut ympäristö, joka keskeisestä sijainnistaan huolimatta on koettu turvattomaksi ja epäviihtyisäksi, kertoo Fastighetstidningen. Kaupungin teettämässä tutkimuksessa yhdeksän kymmenestä vastaajasta esimerkiksi koki alueen pääkadun Malmskillnadsgatanin paikaksi, jossa ei halunnut pysähtyä oleskelemaan.
Hiljattain helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa syttyi ja sammui tulipalo ilman, että kukaan talon asukkaista havahtui siihen yöllä. Vain kadulla liikkunut lehdenjakaja kiinnitti huomion ikkunasta tulevaan savuun ja soitti hätänumeroon. Onnettomuudessa oli onnea, koska palokatkot ja palo-osastoinnit olivat kunnossa estäen palon sekä savun leviämisen asunnosta toiseen.
Moni suomalainen lähtee kuluvalla viikolla juhannuksen viettoon mökille tai muualle pois kotoaan ja aloittaa samalla kesälomansa. Koti jää tyhjilleen, mutta silti moni jättää tekemättä mitään toimenpiteitä asuntomurron tai muiden vahinkojen ehkäisemiseksi, paljastaa kyselytutkimus. Suomalaiset ovat eniten huolissaan asuntomurrosta kotiinsa lomamatkojen aikana.
Taloyhtiön remontti eli korjaushanke on haastava paitsi teknisesti ja taloudellisesti niin myös juridisesti ja sopimusteknisesti. Remonttiin liittyy iso määrä sopimuksia useiden eri kumppaneiden kanssa remontin eri vaiheissa. Tehtävät sopimukset riippuvat myös siitä millaisen toteutusmuodon eli urakkatyypin taloyhtiö valitsee.
Kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia pitää ihmisten eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa. Kaikkein todennäköisin turvallisuutta koetteleva uhka on puolestaan taloudellisen taantuman pitkittyminen. Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansalaisturvallisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa 2017.
Kun halutaan edistää kodin turvallisuutta, on tarkistettava asunto ja sen olosuhteet, kuten pohjaratkaisut, kalusteet, kodinkoneet sekä työ- ja apuvälineet kokonaisvaltaisesti. Asunnon esteettömyys on usein ensimmäinen kodin turvallisuuteen vaikuttava asia, johon puututaan. Esimerkiksi paloturvallisuuteen sekä sähkö- ja vesivahinkoihin liittyy monesti useita käytännön seikkoja, joita asukas ei kenties tule arjessa ajatelleeksi.