Suomalaisissa kiinteistöissä toteutettavat peruskorjaukset, kuten linja- ja julkisivusaneeraukset kohottavat asuinrakennuksien paloturvallisuusriskejä, kertoo Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin. Tukholman ydinkeskustassa syttynyt suurpalo 7. Marraskuuta on puhututtanut pohjoismaissa toimivassa paloturvallisuusalan yrityksessä. – Kyllä Tukholman suurpalo on ollut asiantuntijoidemme kesken aktiivisessa käsittelyssä.
Tapaturmapäivä muistuttaa kiireen ja stressin vaikutuksesta tapaturmien syntyyn ja kannustaa jokaista hidastamaan. Tapaturmapäivän kampanjalla tavoitellaan erityisesti työikäisiä suomalaisia miehiä. Suomalaisille miehille sattuu aina 70-vuotiaaksi asti naisia enemmän tapaturmia.
Tukholman Norrmalmilla, lähellä keskusrautatieasemaa ja suuria tavarataloja, myllättiin 1950- ja 60-luvuilla katuverkko uusiksi autoliikenteen ehdoilla. Tuloksena oli synkkä ja sulkeutunut ympäristö, joka keskeisestä sijainnistaan huolimatta on koettu turvattomaksi ja epäviihtyisäksi, kertoo Fastighetstidningen. Kaupungin teettämässä tutkimuksessa yhdeksän kymmenestä vastaajasta esimerkiksi koki alueen pääkadun Malmskillnadsgatanin paikaksi, jossa ei halunnut pysähtyä oleskelemaan.
Hiljattain helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa syttyi ja sammui tulipalo ilman, että kukaan talon asukkaista havahtui siihen yöllä. Vain kadulla liikkunut lehdenjakaja kiinnitti huomion ikkunasta tulevaan savuun ja soitti hätänumeroon. Onnettomuudessa oli onnea, koska palokatkot ja palo-osastoinnit olivat kunnossa estäen palon sekä savun leviämisen asunnosta toiseen.
Moni suomalainen lähtee kuluvalla viikolla juhannuksen viettoon mökille tai muualle pois kotoaan ja aloittaa samalla kesälomansa. Koti jää tyhjilleen, mutta silti moni jättää tekemättä mitään toimenpiteitä asuntomurron tai muiden vahinkojen ehkäisemiseksi, paljastaa kyselytutkimus. Suomalaiset ovat eniten huolissaan asuntomurrosta kotiinsa lomamatkojen aikana.
Taloyhtiön remontti eli korjaushanke on haastava paitsi teknisesti ja taloudellisesti niin myös juridisesti ja sopimusteknisesti. Remonttiin liittyy iso määrä sopimuksia useiden eri kumppaneiden kanssa remontin eri vaiheissa. Tehtävät sopimukset riippuvat myös siitä millaisen toteutusmuodon eli urakkatyypin taloyhtiö valitsee.
Kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia pitää ihmisten eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa. Kaikkein todennäköisin turvallisuutta koetteleva uhka on puolestaan taloudellisen taantuman pitkittyminen. Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansalaisturvallisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa 2017.
Kun halutaan edistää kodin turvallisuutta, on tarkistettava asunto ja sen olosuhteet, kuten pohjaratkaisut, kalusteet, kodinkoneet sekä työ- ja apuvälineet kokonaisvaltaisesti. Asunnon esteettömyys on usein ensimmäinen kodin turvallisuuteen vaikuttava asia, johon puututaan. Esimerkiksi paloturvallisuuteen sekä sähkö- ja vesivahinkoihin liittyy monesti useita käytännön seikkoja, joita asukas ei kenties tule arjessa ajatelleeksi.
Taloyhtiöelämään liitetään usein ongelmia, kuten riitoja ja häiriöitä. Isännöintialan laajan kyselyn mukaan asukkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä asumiseensa. Tämän kevään aikana noin 3000 asukasta on kertonut taloyhtiöasumisen kokemuksistaan Talokysely.fi-palvelussa.
Kodin remontin aikana vastuu turvallisuudesta on osin tilaajalla. Remontin aikaiseen turvallisuuteen liittyy vastuukysymyksiä, joista tulee olla tietoinen myös pienissä remonteissa ja omakotitaloissa. ”Liian usein vastuut sivuutetaan olankohautuksella tai niitä tiedostamatta”, toteaa Tiiivin asennuspalveluista vastaava kehitysinsinööri Vesa Piironen.
Pihalla on usein ihan kivaa. Viihtyisäkin piha voi kuitenkin rapistua, ellei sen hoidon ja kunnossapidon tarpeita muisteta jo pihaa suunniteltaessa. Hyvä piha on toimiva myös pelastusajoneuvojen kannalta.
Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa.