Palokatkot ovat tulipaloriskien kärjessä

Hiljattain helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa syttyi ja sammui tulipalo ilman, että kukaan talon asukkaista havahtui siihen yöllä. Vain kadulla liikkunut lehdenjakaja kiinnitti huomion ikkunasta tulevaan savuun ja soitti hätänumeroon.

Onnettomuudessa oli onnea, koska palokatkot ja palo-osastoinnit olivat kunnossa estäen palon sekä savun leviämisen asunnosta toiseen.

Paloasiantuntijoille palokatkojen ongelmat ovat tuttuja.

– Palo-osastojen puutteet, mukaan lukien palokatkot, kuuluvat tulipaloriskien kärkiviisikkoon. Se koskee myös taloyhtiöitä, kertoo vanhempi palotarkastaja Kari Telaranta Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän kuuluu Suomen palopäällystöliiton riskienhallintojaoston johtokuntaan.

Käräjäoikeudessa virheellisiä palokatkoja koskevat riidat taloyhtiön ja urakoitsijan välillä ovat yleisiä. Suureksi osaksi ne liittyvät linjasaneerauksiin. Palokatkojen avaaminen ja korjaaminen on kallista, jos sitä joudutaan tekemään laajasti rakennuksessa.

– Yleensä palokatkojen virheet ovat vähäisiä, eikä niihin liity suurta riskiä palon leviämisestä. Mutta jos muoviputki vedetään remontissa kerrosten läpi ja katkona toimiva palomansetti unohtuu, tuli pääsee leviämään nopeasti muoviputken sulaessa kasaan. Silloin on vaarana suuronnettomuus, selvittää johtava palokonsultti, insinööri Jorma Susi palotekniikkaan erikoistuneesta insinööritoimisto Markku Kauriala Oy:stä.

Palokatkojen puuttuminen on syy tulen ja savun leviämiseen useimmiten laitosten ja toimitilarakennusten tulipaloissa. Asuinkerrostaloissa palon leviämisen syy on monesti huonokuntoinen huoneiston ovi.

Telaranta ei pidä asuinkerrostalon tulipaloa harvinaisena. Hän arvioi tilastojen perusteella sen todennäköisyydeksi kerran viidessäkymmenessä vuodessa.

– Taloyhtiön ei kuitenkaan kannata ajatella palon ja sen leviämisen todennäköisyyttä, kun se arvioi rakennuksen paloturvallisuutta ja palokatkojen tiiveyttä. Pelastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittavat yksituumaisesti kiinteistön omistajaa huolehtimaan niistä, Telaranta korostaa.

Ensin tarkistetaan, sitten peitetään

Uusimmissa taloissa palokatkot ovat paremmassa kunnossa kuin vanhemmissa. Muutoksen rajapyykki on 2013, jolloin Helsinki, Espoo ja Vantaa vaativat ensimmäisinä palokatkosuunnitelman rakennusluvan hakuvaiheessa. Vaatimus koskee sekä uudisrakentamista että peruskorjauksia. Esimerkkiä on seurattu monissa muissa kaupungeissa.

Läpivientien ja reikien tiivistämisen on tiedetty jo pitkään vähentävän tulipalon leviämistä. Rakennusmääräyskokoelmassa niistä mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1976.

Tänään käytössä olevat palokatkotuotteet ovat tyyppihyväksyttyjä tai CE-merkittyjä. Ne ovat huoltovapaita elinkaarensa aikana, mutta erilaisissa muutostöissä niiden ominaisuudet saattavat heikentyä.

Suurimmalla osalla palokatkoasentajista on jo VTT:n myöntämä sertifikaatti, vaikka se ei ole pakollinen.

– Sertifikaatti ei kuitenkaan yksin takaa hyvää jälkeä, koska jokainen palokatkotuote vaatii vielä oman asennuskoulutuksensa. Taloyhtiöissä kannattaa edellyttää nämä molemmat asentajalta, Susi korostaa.

Hän pitää rakennussuunnittelun ja palokatkosuunnittelun yhteistyötä onnistumisen kannalta tärkeänä. Siinä varmistetaan, että läpivientien tiivistykset pystytään tekemään ja tarkistamaan ennen niiden peittämistä rakenteessa.

– Se toimii niin, että työmaalta soitetaan palokatkosuunnittelijalle, kun palokatkot ovat valmiita yhdellä alueella, että nyt saa tulla tarkistamaan. Menemme ja kirjaamme hyväksynnän työmaan tarkastuspöytäkirjaan ja omiin asiakirjoihimme.

Susi on nähnyt monia virheellisiä ja puuttuvia palokatkoja, kun häneltä on pyydetty asiantuntijalausuntoa urakkariidan oikeuskäsittelyyn.

– Ongelmat tulevat yleensä esiin jonkin muun vian korjaamisen yhteydessä, kun rakenteita avataan.

Osa palokatkoista on niin ahtaissa tiloissa, että tarkastamisessa käytetään apuna peilejä ja kameroita. Savulaukaisut mahdollistavat kapeiden rakojen havaitsemisen. Joskus päädytään purkamaan rakenteita, jos palokatkoja ei muuten tavoiteta.

– Yhtä samaa läpivientiä ja palokatkoasennusta ei ole, kertoo tekninen asiantuntija Ole Meckelburg Palokatkomiehet Oy:stä, joka asentaa ja tarkastaa palokatkoja.

Tavallisesti hän löytää vikoja sähköpääkeskuksissa, kellaritiloissa ja pohjakerroksen liiketiloissa. Kyseessä ovat yleensä LVI-kanavien, sähkökaapelien ja pattereiden läpiviennit palo-osastojen välillä.

– Jokaisen palokatkon vieressä tulee olla merkki, joka kertoo sen materiaalin, tekijän ja asentamisen ajankohdan. Valitettavasti asentaja toisinaan unohtaa kiinnittää merkin. Se vaikeuttaa palokatkon kunnostamista esimerkiksi silloin, kun siihen tehdään reikä uudelle kaapelille.

Hallitusta opastetaan

Taloyhtiöiden palotarkastukset suoritetaan yhä useammin omavalvontana tai paloturvallisuuden itsearviointina. Pelastuslaitosten valvontatarkastukset eivät ole kuitenkaan kadonneet kokonaan.

– Haluamme aktivoida taloyhtiön hallitusta arvioimaan itse rakennuksen paloturvallisuutta. Annamme omavalvontaa varten materiaalia ja tarkastuslomakkeen. Jos täytetyssä lomakkeessa on huolenaiheita, keskustelemme niistä rakentavasti hallituksen kanssa tai käymme paikan päällä katsomassa. Yleensä hallituksessa oivalletaan riskit ja korjataan viat ilman, että meidän tarvitsee sitä vaatia, Telaranta selvittää.

Vakuutusyhtiö Fennian riskienhallintapäällikkö Seppo Vihervaara suosittelee, että taloyhtiöt tarkistuttavat aika ajoin rakennuksen palo-osastoinnin ja palokatkojen kunnon asiantuntijalla.

Vakuutusyhtiö ei tarkista paloturvallisuutta, mutta saa tietoa sen puutteista mahdollisen tulipalon tutkinnan perusteella.

– Jos paloturvallisuus laiminlyödään, tulipalon vahingot korvataan alennetusti, Vihervaara kertoo.

Kiinteistövakuutus velvoittaa taloyhtiötä noudattamaan vakuutukseen liittyviä, kirjallisia suojeluohjeita. Fennian suojeluohjeet ottavat esille myös läpivientien tiivistämisen.

Niissä sattuu noin 1 300 tulipaloa vuodessa.

Valitettavan usein suojeluohjeet pysähtyvät isännöitsijälle, eikä taloyhtiön hallitus ole tietoinen niistä. Ne on kuitenkin tarkoitettu avuksi kiinteistön paloturvallisuuden arviointiin, joka hallituksen on syytä ottaa esityslistalleen vuosittain.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

26.2.2020

Rivitaloyhtiöiden kannattaa tarkastaa palokatkot

Ennen 1990-lukua rakennettujen rivitalojen kattorakenteissa voi piillä tulipalon leviämisen riski. Rivitaloyhtiöiden kannattaa tarkastaa, ovatko välikattojen palokatkot kunnossa, kirjoittaa Yle. Vanhojen rivitalojen välikatoista puuttuu palokatkoja, jotka estävät tulipalojen leviämistä.

21.6.2017

Palokatkot kuntoon, hulevedet hallintaan ja töpselit sähköautoille

Sadevesien ohjaaminen pois katoilta, pihoilta ja ajoteiltä vaatii huoltoa ja huolenpitoa, ja usein myös pihasuunnittelua. Sähköautojen joukossa yleistyvät ladattavat hybridit vauhdilla. Miten taloyhtiön kannattaa niiden tuloon varautua?

18.12.2015

Vakavia puutteita joka kolmannen kerrostalon pelastusturvallisuudessa

Tuhansien suomalaisten kiinteistöjen paloturvallisuudessa on vakavia puutteita. Tulipalojen leviämistä hidastavat palokatkot on jätetty usein tekemättä, savunpoistoon tarkoitetut savunpoistoluukut eivät toimi ja käytävillä lojuu tavaroita, jotka eivät sinne kuulu. ”Tyhjät lastenrattaat lisäävät palokuormaa, tukkivat poistumisreitit ja tulessa olevat lastenvaunut täyttävät porrashuoneen savulla muutamassa minuutissa”, sanoo pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy:n johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

26.3.2018

Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat

Asukastyytyväisyys korkealla Kauniaisissa – Helsinki ja Oulu nousseet viiden suurimman joukossa. Näin kertoo EPSI Ratingin vuosittain tehtävä tutkimus suomalaisten tyytyväisyydestä asuinkuntiinsa. Tyytyväisyysindeksi tuotetaan asteikolla 0-100, jossa 75 on hyvä taso.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti