Kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia pitää ihmisten eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa. Kaikkein todennäköisin turvallisuutta koetteleva uhka on puolestaan taloudellisen taantuman pitkittyminen. Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansalaisturvallisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa 2017.
Jopa 67 % vastaajista piti alueiden eriarvoistumista kasvavana ongelmana ja 60 % ihmisten eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa. Tasa-arvon arveltiin toteutuvan parhaiten sukupuolen osalta ja heikoiten etnisen taustan ja iän kohdalla.
Todennäköisimpänä turvallisuutta koettelevana uhkana vastaajat pitivät taloudellisen taantuman pitkittymistä (36 %). Seuraavaksi todennäköisimpiä uhkia olivat yksilöiden radikalisoituminen (29 %) ja hallituksen sisäpoliittista päätöksentekoa oleellisesti vaikeuttavat ongelmat (28 %).
– Suomen joutuminen sotilaallisen iskun kohteeksi nähtiin esitetyistä uhkakuvista vähäisimpänä, SPEKin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki toteaa.
– Vastaajat eivät pitäneet erilaisia globaaleja tai ympäristöön liittyviä uhkia kovin todennäköisinä. Ja lisäksi arvioidessaan yhteiskunnan ja oman asuinalueen turvallisuutta 89 prosenttia vastaajista piti Suomea turvallisena maana.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksella kartoitettiin jo toista kertaa suomalaisten turvallisuutta vahvistavia ja horjuttavia tekijöitä, kansalaisten selviytymistä häiriötilanteista, näkemyksiä erilaisten riskitilanteiden todennäköisyydestä sekä poliittisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin vuonna 2015.
Kyselyn tulokset olivat monelta osin positiivisemmat kuin vuoden 2015 aineistossa. Vastausten mukaan valtion panostus kotimaan asioihin on hieman kasvanut. Vastaajat myös luottavat enemmän valtion mahdollisuuksiin turvata kansalaisten fyysistä turvallisuutta.
– Tuloksia ei voi silti vieläkään pitää kovin positiivisina tai kansalaisten enemmistöä optimistisena, Kekki sanoo.
– Kaksi vastaajaa viidestä oli sitä mieltä, että eduskunta panostaa liikaa muiden maiden asioista ja ongelmista huolehtimiseen. Lähes yhtä moni arvioi, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia turvata kansalaisten riittävä toimeentulo.
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Nykyisessä asuntokauppalaissa on useita kohtia, jotka eivät vastaa tämän päivän rakentamisen ja asuntokaupan tarpeita. Uudistuksen myötä odotetaan selkeämpiä säännöksiä, jotka parantavat ostajien ja asunto-osakeyhtiöiden asemaa.
Tilaajille
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään