Asumisen paloturvallisuus ei ole pelkästään harvaan asuttujen alueiden ongelma. Helsingissä on tänä vuonna ollut kolme palokuolemantapausta, joissa uhri on ollut liikuntarajoitteinen, näistä kahdessa tapauksessa yli 70-vuotias. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haluaa kiinnittää huomiota turvallisuusvastuisiin, kun ikäihmisiä ja erityisryhmiä asutetaan koteihinsa.
Suomessa ja muualla maailmassa on tullut tietoon useita paloja, joiden epäillään syttyneen tasapainoskoottereista eli niin sanotuista leijulaudoista niitä ladattaessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että tasapainoskoottereita on aina valvottava lataamisen aikana. Tukes kerää kuluttajilta havaintoja erityisesti Scoodeck X1.1 -merkkisestä skootterista, jonka epäillään olleen osallisena kahteen asuntopaloon. Tukes selvittää parhaillaan tekijöitä, jotka ovat johtaneet Scoodeck X1.1 […]
Erilaiset sähköpotkulaudat, sähköpyörät ja tasapainolaudat yleistyvät suomalaisissa kodeissa ja taloyhtiöissä. Akkukäyttöiset laitteet ovat aiheuttaneet useita tulipaloja ja tuhonneet perheiden koteja. Safetum Oy:n pelastusvalvojat ovat kiinnittäneet huomiota riskitekijän yleistymiseen pelastustarkastuksillaan.
Suomalaiskoteihin tehty kodinturvakartoitus paljastaa, että joka kolmannessa kodissa ei toteudu pelastuslain vaatimukset kotien palovaroittimien määrästä. Palovaroittimia on myös asennettu väärin ja alkusammutusvälineitä puuttuu. Viranomaisten määräyksen mukaan jokaisessa kodissa ja vapaa-ajan asunnossa tulisi olla riittävä määrä palovaroittimia asunnon kokoon nähden.
Neljän ihmisen kuolemaan johtanut valitettava tulipalo Vuosaaressa osoittaa, että vastuu palovaroittimien toimintakyvyn ylläpitämisestä on epäselkeä. Pelastuslain uudistus on hyvä tilaisuus kehittää paloturvallisuuteen liittyviä vastuita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on vuosia tuonut esille palovaroittimen merkitystä.
Vuoden alkupuoliskolla oli poikkeuksellisen vähän palokuolemia. Tulipaloissa menehtyi kesäkuun loppuun mennessä 23 ihmistä, kun viiden edellisvuoden keskiarvo vastaavalta ajanjaksolta oli 41 palokuollutta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tavoitteena on, että tulipaloissa ei menetettäisi yhtään ihmishenkeä.
Kansalaiset ovat epävarmoja oikeasta toiminnasta myrkyllisten kaasujen aiheuttamissa vaaratilanteissa. Tällainen tulkinta käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä asukaskyselystä, joka koski Porissa tammikuussa sattunutta pigmenttitehtaan rajua tulipaloa ja siitä ympäristöön levinneitä myrkyllisiä savukaasuja. Viranomaiset antoivat tilanteesta vaaratiedotteen Puodan ja Ämttöön alueille, joissa ihmisten olisi tullut suojautua sisätiloihin, pysäyttää ilmanvaihto ja sulkea ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot.
Vuosi 2016 oli sähköpalokuolemien osalta synkkä vuosi: kuudessatoista palossa kuoli yhteensä 21 ihmistä ja kahdessa tulipalossa menehtyi yhteensä viisi lasta. Edellisvuonna sähköpalokuolemia oli 16, ja 2010-luvulla uhreja on ollut keskimäärin 15 vuodessa. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa alkunsa sähkölaitteesta tai -laitteistoista.
Oman kodin paloturvallisuudessa suomalaisia huolettavat eniten kodin sähkövika ja puhelimen tai muun elektronisen laitteen syttyminen palamaan, paljastaa tuore kyselytutkimus. Silti joka kolmas suomalainen lataa kännykkäänsä vuoteensa vieressä. Suomalaiset ovat huolissaan sähkölaitteiden ja elektroniikan aiheuttamasta paloriskistä kotonaan, mutta silti moni suhtautuu huolettomasti laitteiden käyttöön, selviää Verisuren teettämästä kyselytutkimuksesta.
Aika ajoin uutisoidaan ns. itsestään syttyvistä vaunuista. Päivittäin Suomessa syttyy noin 34 tulipaloa, joista hieman alle 30% on tahallaan sytytettyjä.
Tulipaloissa kuoli viime vuonna 82 ihmistä. Vielä marraskuussa näytti siltä, että palokuolemien määrä on pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta joulukuun neljätoista tapausta vetivät tilaston nousuun. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurannan mukaan vuoden 2016 palokuolemaluku on neljä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vain joka viides taloyhtiö teki omatoimisen palotarkastuksen kokeilun aikana, kirjoittaa Turun Sanomat. Kokeilun lopputulos on pettymys Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Omavalvontakokeilu käynnistyi syksyllä 2014.