Suurin osa tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Esimerkiksi liesipalojen syynä on ani harvoin itse liesi. Jos liesipalot saataisiin loppumaan, kotien tulipalot vähenisivät lähes kolmanneksella.
Tulipaloissa on kuollut tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä noin 20 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin. Vuosina 2011–2015 tulipaloissa kuoli keskimäärin 57 ihmistä lokakuun loppuun mennessä, kun tänä vuonna menehtyneitä on 48. Lokakuun aikana menehtyi kolme ihmistä.
Tilastojen valossa lämmittimistä aiheutuvista paloista noin 70 % syttyy talvikuukausina. Lämmittimiin kuuluvat myös lämpöpatterit, jotka kannattaa sulkea talveksi kesäasunnolta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija listaa muutaman vinkin, joiden avulla kesäasunnolle on mukavaa palata talven jälkeen.
Heinäkuu oli poikkeuksellinen kuukausi palokuolematilastoissa, sillä silloin ei kuollut tulipaloissa ketään. Elokuussa menehtyi kolme ihmistä, mikä sekin on alhainen lukema. Heinäkuun pyöreä nolla ilahduttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntijoita erityisen paljon.
Kesäkuun loppuun mennessä tulipaloissa kuoli 34 henkilöä. Tämä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija uskoo, että merkittävään laskuun ovat vaikuttaneet itsestään sammuvat savukkeet ja pelastusalan toimijoiden määrätietoinen valistustyö.
Sähkötupakat aiheuttivat viime vuonna 78 erheellistä paloilmoitusta, mikä on 61 ilmoitusta enemmän kuin vuonna 2014. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että sähkötupakointi voi tulla kalliiksi, koska pelastuslaitokset laskuttavat erheellisistä paloilmoituksista. Maksu on keskimäärin 725 euroa.
Jokaisella on velvollisuus ryhtyä pelastustoimenpiteisiin onnettomuustilanteessa omien kykyjen sallimissa puitteissa. Alkusammutus tulipalon ensi hetkillä voi pysäyttää palon leviämisen sekä ehkäistä henkilö- ja omaisuusvahingot. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto ylläpitävät AS1-koulutusta, jossa kuka tahansa voi oppia alkusammutuksen.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alustavien tietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 78 ihmistä. Kuolemien määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin tulipaloissa menehtyi 87 ihmistä. SPEKin johtaja Matti Orrainen arvelee, että määrätietoinen turvallisuustyö on vaikuttanut suuntaukseen.
Tuhansien suomalaisten kiinteistöjen paloturvallisuudessa on vakavia puutteita. Tulipalojen leviämistä hidastavat palokatkot on jätetty usein tekemättä, savunpoistoon tarkoitetut savunpoistoluukut eivät toimi ja käytävillä lojuu tavaroita, jotka eivät sinne kuulu. ”Tyhjät lastenrattaat lisäävät palokuormaa, tukkivat poistumisreitit ja tulessa olevat lastenvaunut täyttävät porrashuoneen savulla muutamassa minuutissa”, sanoo pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy:n johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.
Kansalaisten alkusammutustaidot ovat heikentyneet parin vuoden takaiseen verrattuna. Vuonna 2015 suomalaisista 58 prosenttia ilmoittaa osaavansa alkusammutuksen hyvin tai erinomaisesti, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 66 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä puhelinhaastattelututkimuksesta.
Suomalaisten kodeissa syttyy noin tuhat liesipaloa joka vuosi. Valtaosa saa alkunsa ruoanvalmistuksesta. Se on myös yleisin kuolemanaiheuttaja liesipaloissa.