Kotitalouksien velat suhteessa tuloihin ovat ennätyskorkealla. Suomen Pankki ryhtyy laatimaan kansallista suunnitelmaa kansalaisten talousosaamisen kohentamiseksi, kirjoittaa Kaleva. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan työ lähtee liikkeelle välittömästi.
Suurin osa suomalaisten taloyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka neljäs (23 %) osakkaista ei kuitenkaan tiedä, onko omalla taloyhtiöllä lainaa tai mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät. Tiedot selviävät Realia Isännöinnin IRO Researchillä teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.
Suomen Vuokranantajien tuoreen vuokramarkkinakatsauksen mukaan markkinatalous toimii vuokralaisten hyväksi Suomen vuokramarkkinoilla. Katsauksen mukaan eri alueiden eriytyminen vahvistuu tulevina vuosina. Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kehitystä vauhdittamaan tarvitaan asuntotuotantoa myös tulevina vuosina.
Kiinteistöliitto kiirehtii uudistuksia asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia varten myönnettäviin valtiontakauksiin. Esimerkiksi takausmaksu tulisi alentaa kahdesta prosentista yhteen prosenttiin takauslainan pääomasta. Vakuusriskiarvioinnissa tulisi käyttää arviota tuettavan asunto-osakeyhtiön asuntojen käyvästä arvosta peruskorjauksen jälkeen, ei ennen korjauksia.
Valtiovarainministeriön kotitalouksien velkaantumista pohtineen työryhmän ehdotukset vaikeuttaisivat toteutuessaan asuntolainan saamista ja asunnon ostamista, esittää Suomen Vuokranantajat. Valtiovarainministeriön kotitalouksien velkaantumista pohtinut työryhmä jätti tänään raporttinsa. Raportissa esitetään runsaasti keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisyyn.
Asuntoyhteisöjen lainakannan vuosikasvu oli 9,8 % elokuussa 2019, kertoo Suomen Pankki. Kasvuvauhti oli elokuussa kolmatta kuukautta peräkkäin alle 10 %, eikä kanta ole kasvanut yhtä hitaasti kolmeen vuoteen. Hidastumisesta huolimatta kasvuvauhti on yhä ripeää.
Kauppalehti esittää pääkirjoituksessaan, että hallitusohjelmaan sisältyy taloyhtiölainan lyhennysten vähennyskelpoisuuden osalta miina asuntosijoittajille. Lehti viittaa siihen, että hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta niin, että yhtiölainan lyhennystä ei voisi enää vähentää vuokratuotosta. Hallituksen tavoite on hillitä kotitalouksien velkaantumista tilanteessa, jossa uudiskohteissa taloyhtiölainan osuus voi olla jopa 80 prosenttia asunnon kokonaishinnasta.
Asuntoyhteisöillä oli huhtikuussa 2019 yhteensä 32,8 miljardin euron arvosta lainoja, kertoo Suomen Pankki. Lainojen määrän kasvu on tasoittunut. Asuntoyhteisöillä tarkoitetaan muun muassa asuntojen vuokranvälitystä harjoittavia toimijoita ja taloyhtiöitä.
Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 000 euroa. Velattomia yhtiöitä oli kyselyn mukaan noin kolmannes, hieman yli 30 prosenttia taloyhtiöistä.
Eivätkö suomalaiset osaa enää käsitellä rahaa? Siltä ainakin näyttäisi viimeaikaisten velkaantumistilastojen ja Suomi-Areenassa pidetyn Suuren Pankkikeskustelun perusteella. Tästä kotitalouksien huolestuttavasta velkaantumisesta kirjoittaa Kauppalehti.
Taloyhtiölainoihin liittyvä keskustelu on käynyt kuumana. Erityisesti pankit ovat ryhtyneet vaatimaan lainakattoa taloyhtiölainoille. Kaikkia ostajia koskeva matalampi lainakatto voi olla järkevä muutos, mutta jos taloyhtiölainoja aletaan väärin perustein muokata tai vuokranantajien verokohtelua kiristää, kipeästi markkinoille kaivattu asuntotuotanto tulee dramaattisesti hidastumaan.
Suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut ennätyksellisen suureksi. Asuntolainojen lisäksi kotitalouksien velan määrää lisäävät taloyhtiölainat, joilla rahoitetaan asunto-osakeyhtiöiden uudis- tai korjausrakentamista. Kulutusluottojen ehtojen keveneminen ja digitalisaation mahdollistamat uudet rahoituspalvelut lisäävät entisestään kotitalouksien riskiä velkaantua.