Kotitalouksien velkaantuneisuus kasvattaa talouden haavoittuvuutta

Suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut ennätyksellisen suureksi. Asuntolainojen lisäksi kotitalouksien velan määrää lisäävät taloyhtiölainat, joilla rahoitetaan asunto-osakeyhtiöiden uudis- tai korjausrakentamista.

Kulutusluottojen ehtojen keveneminen ja digitalisaation mahdollistamat uudet rahoituspalvelut lisäävät entisestään kotitalouksien riskiä velkaantua. Tuloihinsa ja varallisuuteensa nähden runsaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat haavoittuvia korkojen nousun, tulomenetysten ja asuntojen hintojen laskun suhteen.

Velkaantuminen heikentää kansantaloutta

Kasvava velkaantuneisuus ei ole riski vain kotitalouksille, vaan heikentää koko kansantalouden kykyä sopeutua negatiivisiin yllätyksiin. Tulomenetysten uhatessa suomalaiset kotitaloudet yleensä tinkivät kulutusmenoistaan ja lisäävät säästämistään vielä pahemman päivän varalle. Tällöin kokonaiskysyntä pienenee, mikä heikentää yritysten kannattavuutta.

”Kotitalouksien voimakas velkaantuneisuus voi laskusuhdanteessa luoda noidankehän: supistuva kulutus heikentää yritysten toimintaympäristöä ja lisää konkursseja, jotka lopulta aiheuttavat pankeille yritysluottotappioita”, sanoi johtokunnan jäsen Marja Nykänen Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa.

”Luottotappiot heikentävät pankkien vakavaraisuutta ja luotonantokykyä. Luotonannon ehtyminen vaimentaa kokonaiskysyntää, mikä syventää taantumaa entisestään”, Nykänen tähdentää.

”Velkaantumisesta johtuvien riskien lieventämiseksi on vielä töitä tehtävänä”, Nykänen korostaa.

Positiivinen luottorekisteri olisi tervetullut uudistus

Velkaantuneisuuden hillitsemiseksi tarvittaisiin makrovakausvälineitä, joilla rajoitettaisiin asuntolainojen enimmäiskokoa suhteessa lainan ottajan tuloihin. Suomen Pankki pitää oikeusministeriön selvitystä positiivisen luottorekisterin perustamisesta Suomeen tervetulleena.

”Kotitalouksien velanhoitorasitukseen vaikuttavat kaikki lainat asuntoluotosta pikaluottoihin. Positiivinen luottorekisteri auttaa velkaantumisen riskien hallinnassa ja tunnistamisessa niin luoton antajaa kuin ottajaakin”, Marja Nykänen toteaa.

Kokonaisuudessaan Suomen rahoitusjärjestelmän riskinkantokyky on säilynyt hyvänä, ja Suomen koheneva talouskehitys tukee rahoitusjärjestelmän vakautta. Pankit ovat vakavaraisia, ja niiden kannattavuus ylittää EU:n keskiarvon. Luottotappiot ovat pysyneet vähäisinä. Nordean kotipaikan siirtyminen kasvattaa Suomen pankkisektorin yhdeksi Euroopan suurimmista suhteessa talouden kokoon. Nordea siirtyy pankkiunioniin eli yhteisen valvonnan ja kriisinratkaisumekanismin piiriin.

”Nordean muutto osoittaa luottamusta pankkiunioniin ja tuo Suomeen rahoitusalan osaamista, mutta samalla kasvattaa pankkisektorin koosta, keskittyneisyydestä ja kytkeytyneisyydestä aiheutuvia rakenteellisia haavoittuvuuksia”, Marja Nykänen arvioi.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

asumismenot nousevat

24.8.2022

Asumismenot nousevat tänä vuonna rajusti

Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.

27.1.2022

Jo kymmenesosa uusista asuntolainoista on yli 30-vuotisia

Tavanomaista pidemmät asuntolainat ovat kääntyneet selvään nousuun kolmena viime vuotena. Suomen Pankin mukaan yli 26 vuoden mittaisia lainoja oli viime vuonna keskimäärin 12–14 prosenttia uusista asuntoluotoista. Yli 25-vuotisia lainoja on reilut 40 prosenttia uusista lainoista.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

29.9.2021

Kattavampi rakentamisen dokumentointi voi tuoreen selvityksen mukaan tuoda merkittäviä säästöjä

Rakennusalalla ei edelleenkään dokumentoida tarkasti jokaista työvaihetta ja silloin, kun työvaiheet dokumentoidaan, dokumentointitavat vaihtelevat paljon ja niistä reklamoidaan herkästi. Rakentamisen dokumentoinnista on hyvin rajalliset viralliset vaatimukset. Esimerkiksi työvaiheiden dokumentointia rakentamisen aikana ei edellytetä ollenkaan.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti