Ehkäistäänkö kotitalouksien ylivelkaantumista vai vaikeutetaanko perheiden kodin hankintaa?

Valtiovarainministeriön kotitalouksien velkaantumista pohtineen työryhmän ehdotukset vaikeuttaisivat toteutuessaan asuntolainan saamista ja asunnon ostamista, esittää Suomen Vuokranantajat.

Valtiovarainministeriön kotitalouksien velkaantumista pohtinut työryhmä jätti tänään raporttinsa. Raportissa esitetään runsaasti keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisyyn. Raportissa ehdotetaan muun muassa tulosidonnaista lainakattoa asuntolainoille, asuntolainojen enimmäispituuden rajaamista 25 vuoteen ja taloyhtiölainoihin uutta sääntelyä. Toteutuessaan ehdotukset vaikeuttaisivat asuntolainan saamista ja asunnon ostamista. Muutokset osuisivat rankimmin ensimmäistä omaa kotia hankkiviin tai asuntosijoittamista aloittaviin ihmisiin.

Suomen Vuokranantajat pitää tärkeänä, että kotitalouksien ylivelkaantumista torjutaan. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantuminen on viimeisimmän tilastojulkistuksen mukaan 127,2 prosenttia.

– Kotitalouksien ylivelkaantumisessa pitäisi ensisijaisesti tarttua pikavippien ja kulutusluottojen sääntelyyn. Pikavippien kohdalla velkaannutaan pahimmillaan monesta suunnasta samaan aikaan, mikä aiheuttaa jo nyt inhimillisiä tragedioita. Positiivinen luottorekisteri tarvitaan ehdottomasti, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa.

Taloyhtiölainojen rajaaminen on järkevää – kunhan ei kiristetä niin, että asuntotuotanto hiipuu

Taloyhtiölainojen yhtiölainaosuutta esitetään rajattavaksi 60 prosenttiin velattomasta hinnasta. Myös lyhennysvapaita ei saisi ehdotuksen mukaan olla ensimmäiseen viiteen vuoteen.

– Taloyhtiölainojen rajaaminen on järkevää, jotta vältytään pahimmilta ylilyönneiltä. Lyhennysvapaiden rajaaminen kokonaan pois kotitalouksilta on kuitenkin liian kireä linjaus. Lyhennysvapaat voisi rajata esimerkiksi kahteen vuoteen. On myös huomattava, että Tilastokeskuksen uusien tietojen mukaan kotitalouksien vastuulla olevat taloyhtiölainat ovat huomattavasti aikaisempaa matalammalla tasolla. Tämä tieto ei ollut työryhmän käytössä, joten taloyhtiölainojen osalta asiaa kannattaa vielä punnita tarkkaan, Viljamaa kehottaa.

Suomen Vuokranantajien selvityksen mukaan yksityisten vuokranantajien velkasuhde, taloyhtiölainat huomioiden, asuntoa kohden on keskimäärin 42 prosenttia.

– Yksityiset vuokranantajat eli kotitaloudet ovat selvityksemme mukaan tyypillisesti hyvin maltillisia niin kutsutun velkavivun käytössä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana käyty keskustelu taloyhtiölainojen riskeistä on saanut kotitaloudet entistä varovaisemmiksi velan suhteen, sanoo Viljamaa.

Rajauksia suunnitellessa on kuitenkin muistettava, että taloyhtiölainoilla on pitkälti mahdollistettu viime vuosien vilkas asuntotuotanto. Asuntotuotannon hidastumiseen ei puolestaan ole varaa ainakaan pääkaupunkiseudulla.

– Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseutu kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin Vantaan asukkaiden verran. Käytännössä pääkaupunkiseudun väestönlisäys tarkoittaa, että asuntoja pitää rakentaa vähintään 150 000 lisää tulevien vuosikymmenien aikana, jotta ihmisille on koteja riittävästi. Kustannus on kymmeniä miljardeja euroja. Olennaista on riittävä asuntotuotanto, jotta kasvavaan asumisen kysyntään voidaan vastata. Asuntotuotannon varmistamiseksi tarvitaan yksityisiä investointeja. Taloyhtiölainat ovat osoittautuneet hyväksi välineeksi asuntojen rahoittamisessa, Viljamaa huomauttaa.

– Liian kireän sääntelyn riskinä on asuntotuotannon hiipuminen, työllisyyden heikkeneminen, asuntojen hintojen ja vuokrien nousu, mikä tuo aivan uusia ongelmia pöydälle. Nyt kannattaa edetä maltillisesti, ettei jouduta ojasta allikkoon. Painopiste sääntelyssä pitää olla ylivelkaantumisen ongelma eli käytännössä kulutusluottojen ja pikavippien kasvua pitää ensisijaisesti suitsia, Viljamaa alleviivaa.

Asunnon ostaminen vaikeutuu, vuokra-asumisen kysyntä kasvaa

Toteutuessaan velkaantumistyöryhmän ehdotukset tarkoittaisivat sitä, että lainan saaminen ja asunnon ostaminen tulee aiempaa vaikeammaksi. Muutokset osuisivat rankimmin ensimmäistä omaa kotia hankkiviin tai asuntosijoittamista aloittaviin ihmisiin.

– Käytännössä ehdotukset vahvistaisivat asuntomarkkinoiden jakoa asunnonomistajiin ja vuokra-asujiin. Vuokra-asumisen kysyntä kasvaisi, kun omistusasunnon hankkiminen varsinkin pääkaupunkiseudulla vaikeutuisi. Myös asuntosijoittamisen aloittaminen vaikeutuisi. Toisaalta muutokset vaikuttaisivat vain vähän muun muassa niihin vuokranantajiin, joilla on jo asuntovarallisuutta. Muutokset toisivat tilaa myös kansainvälisille sijoittajille vuokra-asuntomarkkinoilla, Viljamaa kuvailee muutoksen vaikutuksia.

– Nyt pitäisi miettiä keinoja, millä asuntotuotanto pidetään kasvukeskuksissa kestävällä tasolla, eikä kohtuuttomasti vaikeuteta perheiden mahdollisuuksia ostaa asunto. Malttia tarvitaan, Viljamaa näkee.

Suomen Vuokranantajat antaa raportista lausunnon.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.4.2015

Tuloero kasvoi omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvien välillä vuonna 2013

Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso pysytteli samana (kasvua 0,3 %). Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso laski edellisvuodesta reaalisesti 3,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

31.3.2017

Suuret asumiskustannukset hieman harvemmalla

Suuret asumiskustannukset rasittivat vuokralla asuvista kotitalouksista 14,6 prosenttia vuonna 2015. Osuus oli 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna. Omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista asumiskustannusrasitteisten osuus pysyi lähes samana, noin 2 prosentissa.

13.8.2018

Kodin paloturvallisuus on tärkeää suomalaisille

Kodin turvallisuuden ykkösasia suomalaisille on paloturvallisuus. Alkusammutusvälineet puuttuvat kuitenkin monista kodeista, paljastaa Sector Alarmin teettämä kyselytutkimus, joka kartoitti suomalaiskotien turvallisuustapoja. Paloilmaisimet, oma huolellisuus ja hyvät lukot ovat kärjessä kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin, miten suomalaiset huolehtivat kotinsa turvallisuudesta.

30.9.2015

Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi 123,2 prosenttiin

Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi vuoden 2015 toisella neljänneksellä 1,4 prosenttiyksikköä 123,2 prosenttiin. Vuodentakaiseen verrattuna velkaantumisasteen muutos oli 2,7 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti