Eivätkö suomalaiset osaa enää käsitellä rahaa? Siltä ainakin näyttäisi viimeaikaisten velkaantumistilastojen ja Suomi-Areenassa pidetyn Suuren Pankkikeskustelun perusteella. Tästä kotitalouksien huolestuttavasta velkaantumisesta kirjoittaa Kauppalehti.
Suomalaisten kotitalouksien vekaantuminen on kasvanut 20 vuodessa yli kaksinkertaiseksi ja taloyhtiölainojen osuus siinä sivussa vielä räjähdysmäisemmin. Kauppalehden lainaaman Suomen Pankin pääjöhtaja Olli Rehnin mukaan ongelman ytimessä ovat nimenomaan taloyhtiölainat ja kulutusluotot.
Asuntolainat eivät ole Suomi-Areenan keskustelijoiden mielestä samanlainen riski kuin taloyhtiölainat. Kauppalehden mukaan mielipiteitä puolesta ja vastaan syntyi myös sääntelyn tarpeesta. Finanssikriisin jälkeinen vakaa talouskasvu on paljolti sääntelyn ansiota, mutta toisaalta peräänkuulutettiin kansalaisten omaa ymmärrystä ja vastuuta taloudesta.
Paneelikeskustelijat korostivat talouskasvatuksen tärkeyttä myös koulutusjärjestelmässämme. Pankkien rooli vähenee ja niiden tulevaisuuden tehtävänä nähtiin lähinnä neuvonantajana toimiminen.
Kuinka sitten saadaan ihmiset ymmärtämään, että velkaraha on myös maksettava takaisin ja korkojen kera? Maksettu maksu ei ole loppuunkäsitelty, jos se on maksettu velkarahalla. Jos siis talouskasvatukseen ei panosteta, kannattaa muistaa, että ne velaksi elämisen oppineet ovat joskus myös taloyhtiölainoista päätöksiä tekeviä.
Asumismenot kasvavat jälleen tänä vuonna, kun viime vuonna ne laskivat hieman, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvityksestä. Kasvua ennustetaan keskimäärin 2,7 prosenttia. Syynä on erityisesti korkojen sekä lämmitysenergian hintojen nousu.
Puolet suomalaisista arvioi, että heidän kotitaloutensa varautuminen vastaa viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti.
Suomessa arviolta miljoonassa asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto. Jos taloyhtiö tekee muutenkin remonttia, sen kannattaa selvittää, tarvittaisiinko asuntoihin uusia korvausilmareittejä. Turkulaisissa taloyhtiöissä uusittiin korvausilmaventtiilit osana isoa remonttia.
Tähtiartikkeli
Toisen sukupolven mobiiliverkon eli 2G-verkon toiminta päättyy viimeistään vuoden 2029 lopussa. Se vaatii esimerkiksi hissien hätäpuhelimien päivittämistä uuteen teknologiaan. Päivitykset voivat olla haastavia ja kalliita.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään