Louder LKV on lanseerannut Suomessa Remontilla rahaa -palvelun sellaisille asunnon myyjille, joiden asunto kaipaa päivitystä ennen myyntiä, kertoo Rakennuslehti. Palvelu sisältää remontin suunnittelun ja toteutuksen sekä varasto- ja muuttopalvelut. Palvelun kautta voi myös saada edullista remonttilainaa ja tarvittaessa sijaismajoituksen. Remontilla rahaa -tyyppiset palvelukonseptit ovat yleisiä eritoten Yhdysvalloissa.
Perinteikäs ravintola Kaisaniemi haettiin konkurssiin tammikuussa ja sen jälkeen historiallisesti arvokas rakennus on saanut rapistua rauhassa, kertoo Helsingin Sanomat. Ravintolan tällä erää viimeiseksi ravintolayrittäjäksi jäänyt Mika Hult kritisoi kaupunkia siitä, ettei ravintolan kunnosta pidetty huolta. – Pyysin vuosia kaupunkia tekemään perusparannuksia, mutta kaupunki ilmoitti, ettei ole rahaa.
Lähes tasan kaksi kuukautta sitten Hennes&Mauritz-vaateketju ilmoitti lopettavansa molemmat Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevat liikkeensä, kertoo Aamulehti. Hämeenkatu 11:ssa suuri liiketila loistaa harmaana ja tyhjänä aivan Tampereen ydinkeskustassa. Vuonna 1961 valmistuneessa liiketilassa on kaikkiaan 4 100 neliömetriä kolmessa kerroksessa.
Noin sadan miljoonan Venäjällä, Baltiassa, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa neuvostoaikaisissa betonirumiluksissa asuvan ihmisen kotitalot saattavat tulevaisuudessa muuttua moderneiksi nollaenergiataloiksi. Yle uutisoi Tallinnan teknisessä yliopistossa kehitetystä ratkaisusta, jolla yliopiston kampuksella korjausten tarpeessa seissyt rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen. Vuoden kestäneen kunnostusrupeaman aikana entisen itäblokin esikaupungeista tuttua neuvostoliittolaista betoniarkkitehtuuria edustanut rakennus remontoitiin nollaenergiataloksi.
Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 6,2 miljardilla eurolla vuonna 2017. Yhteenlasketut korjauskustannukset vähenivät 6,2 prosenttia vuoden 2016 tasosta ja ne ovat kasvaneet 8,1 prosenttia vuodesta 2013. Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,9 miljardilla eurolla.
Helsingin Meilahdessa sijaitsevan kerrostalon kokonaisvaltaisessa energiaremontissa talon lämmitysmuoto vaihdetaan kaukolämmöstä maalämpöön, sähköpääkeskus uusitaan, ja taloon asennetaan maaviileän käyttöön perustuva jäähdytysverkosto, jonka avulla asuntoja voi viilentää kuumina päivinä. Samalla kiinteistön rakennusautomaatio päivitetään nykyaikaan. Nyt käynnistyvä hanke on taloyhtiöille suunnatun Energiaremontti-palvelun ensimmäinen kohde Suomessa.
Taloyhtiöiden korjaushankkeissa joudutaan lähes poikkeuksetta tekemään lisä- ja muutostöitä. Lisä- ja muutostöistä on määräykset Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa (YSE 1998), ja nämä määräykset tulee tuntea jokaisessa taloyhtiössä. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti tärkeimmistä määräyksistä.
Kun osakas remontoi asuntoaan, hän vastaa yleensä remontin kaikista kustannuksista itse. Joissain tapauksissa taloyhtiön kuuluu kuitenkin maksaa osa kuluista. Toisinaan syntyy kiistaa siitä, mitkä kulut kuuluvat osakkaan ja mitkä yhtiön maksettaviksi.
Urakkamuoto, toteutusmuoto, hankemuoto… Korjaushankkeen toteutusmuodosta käytetään eri nimityksiä. Käytännössä toteutusmuoto määrää, miten korjaushanke kilpailutetaan, millainen urakkasopimus siitä tehdään ja kuinka korjaus organisoidaan. Taloyhtiön korjaushanke voidaan toteuttaa kokonaisurakkana, ST-urakkana, projektinjohtourakkana tai yhteistoimintaurakkana.
Viestinnällä on tärkeä rooli taloyhtiön remonteissa. Sillä voidaan muun muassa auttaa asukkaita selviytymään remontista paremmin. Seuraavassa on neljä vinkkiä, jotka kannattaa hyödyntää taloyhtiön remonttiviestinnässä.
Taloyhtiön vesijohto- ja viemäriputket kestävät käytössä keskimäärin 40–60 vuotta. Tämän jälkeen ne on uusittava. Putkien korjaamista ei kannata lykätä, koska vanhoissa ja huonokuntoisissa putkissa esiintyy esimerkiksi vuotoja normaalia herkemmin.
Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien Asuntokaupan Kuntotarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että jopa 30 %:ssa omakotitaloissa kylpyhuoneet ovat uusimisen tarpeessa eli ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Tämä tarkoittaa jopa reilua 345 000 pientaloa Suomessa. Kaiken kaikkiaan 75 % rakennuksen rakenteista tai järjestelmistä tulee uusia rakennuksen eliniän aikana.