Ruotsissa on vuosikymmeniä vaihdettu hyviä, kunnostuskelpoisia puisia ikkunakehyksiä ja -karmeja hätiköidysti heikkolaatuisempiin, myös kerrostalojen ikkunaremonteissa. Näin väittää rakennusten entisöinnin asiantuntija Anna Alvemur Lindh sivustolla renoveringsraseriet.se. Hän työskentelee nyt korjausrakentamisen konsultointiyritys Bjerkingissä.
Lindhin mielestä vanhojen kiinteistöjen ikkunaremonteissa kannattaisi monestakin syystä harkita vanhojen ikkunoiden kunnostamista: muun muassa ekologisuuden ja rakennuksen julkisivujen suojelun takia.
Hän ottaa esimerkiksi Allmännyttiga Familjebostäder -nimisen vuokrataloyhtiön, joka hylkäsi korjaushankkeessaan erittäin hyväkuntoisia 1940-luvun ikkunoita, vaihtaen ne heikkolaatuisempiin ja talon ulkoasuun sopimattomiin.
Lindhin artikkelin voi kokonaisuudessaan lukea täältä ja yhtiön vastineen täältä.
Helmikuussa voimaan tullut EU:n gigabittiasetus edellyttää tietoliikenneverkkojen uudistamista osana rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. Tämä tarkoittaa käytännössä valokuituverkon rakentamista.
Taloyhtiön pihalla maan alla kulkee erilaisia lämmitykseen, viemäröintiin ja sähköön liittyviä putkia ja kaapeleita. Ne eivät estä istutuksia, kunhan ne ottaa huomioon pihan kasvillisuutta suunnitellessa.
Oikein suunniteltuna ja toteutettuna viemärisukitus on kustannustehokas, asukasystävällinen ja kestävä ratkaisu. Onnistuneen hankkeen lähtökohtana on aina luotettava tieto putkiston kunnosta. Siksi putkiston kuntotutkimus on yksi tärkeimmistä vaiheista ennen korjauspäätösten tekemistä.
Suomen Talokeskus Oy
DNA sijoittaa 120M € valokuituyhteyksiin seuraavan kolmen vuoden aikana. Päivityksen piiriin kuuluvat asiakastaloyhtiöt, jotka ovat tällä hetkellä kytkettynä DNA:n verkkoon kaapelitekniikalla.
DNA
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään