Kiinteistöliitto Uusimaa kertoo tiedotteessaan turvallisuusasioiden puhuttaneen järjestön jäsenistöä. Liitto kehottaakin taloyhtiöitä valmistelemaan ja panemaan turvallisuusasiat kuntoon ajan kanssa. Kiinteistöliitto Uusimaa painottaa neljää asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon taloyhtiön turvallisuudessa.
Tiedottaminen pelastussuunnitelmasta on usein taloyhtiössä heikoin lenkki pelastussuunnitelmaa koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Vaikka lain edellyttämä pelastussuunnitelma on laadittu, hallituksen vastuulla on siitä tiedottaminen. – Pelastussuunnitelmat on todennäköisesti laajasti laadittu, mutta niitä ei välttämättä ole päivitetty ja pidetty ajan tasalla eikä tiedottamista ole hoidettu, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi monen taloyhtiön tilannetta.
Asukkaat viettävät korona-aikaan tavallista enemmän aikaa kotonaan, osa etätyötä tekevistä lähes vuorokauden ympäri. Asumisen turvallisuuteen liittyvät seikat ovat siksi aiempaakin tärkeämpiä. Taloyhtiöiden hallitusten ja isännöinnin tulee huolehtia, että lakisääteinen pelastussuunnitelma on tehty taloyhtiölle ja suunnitelman sisältö on tiedotettu asukkaille.
Varsinais-Suomessa tapahtuu vuosittain yli tuhat tulipaloa, joista suurin osa olisi estettävissä. Yleisimmät palojen aiheuttajat taloyhtiöissä ovat varomaton tulen käsittely ja vialliset sähkölaitteet, kirjoittaa Aamuset (12.8.2020). Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen asunto-osakeyhtiötoimikunnan puheenjohtaja Mika Artesola kertoo, että kuumetessaan sähkölaitteet voivat sytyttää niihin kerääntyneen pölyn palamaan.
Kodin ja taloyhtiön paloturvallisuuden varmistaminen on poikkeusolosuhteissa entistäkin tärkeämpää. Tilastojen mukaan yli 60 prosenttia taloyhtiöiden palovaroittimista on huoltamatta, muistuttaa taloyhtiöiden ja yrityskiinteistöjen pelastusturvallisuutta hoitava Safetum Oy. Jokaisen kannattaa tarkastaa oman kodin palovaroittimien toiminta.
Tulipalot estetään parhaiten toimivilla palovaroittimilla ja pitämällä huolta turvallisen asumisen ohjeista. Myös pelastussuunnitelma on oltava ajan tasalla ja taloyhtiöiden asukkaiden saatavilla. Pelastussuunnitelma itsessään ei riitä tulipalon sattuessa, on myös viestittävä aktiivisesti, muistuttaa Kirkkonummen Sanomat.
Onko taloyhtiönne turvallisuusriskit tunnistettu ja niiden toteutuminen ehkäisty? Onko mahdollisiin onnettomuuksiin ja tapaturmiin varauduttu riittävällä tavalla? Osataanko asukkaat suojata vaaratilanteiden vaikutuksilta?
Suomalaiskoteihin tehty kodinturvakartoitus paljastaa, että joka kolmannessa kodissa ei toteudu pelastuslain vaatimukset kotien palovaroittimien määrästä. Palovaroittimia on myös asennettu väärin ja alkusammutusvälineitä puuttuu. Viranomaisten määräyksen mukaan jokaisessa kodissa ja vapaa-ajan asunnossa tulisi olla riittävä määrä palovaroittimia asunnon kokoon nähden.
Pelastussuunnittelu on parantanut taloyhtiöiden turvallisuutta. Tätä mieltä on lähes 70 % taloyhtiöiden edustajista Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä selvityksessä. Pelastussuunnittelun myötä on välitetty turvallisuustietoa asukkaille ja tehty parannuksia esimerkiksi opasteisiin, valaistukseen ja poistumisreitteihin.
Pelastusturvallisuuden kulmakivi on lakisääteinen pelastussuunnitelma. Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava kaikkiin kiinteistöihin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Suunnitelma tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin.
Pelastussuunnitelma ei pelasta asukkaita vaaratilanteessa, varsinkaan jos sen vaarojen ja riskien arviointia on laiminlyöty. Suomessa sattuu päivittäin lähes 20 rakennuspaloa ja vuosittain tulipaloissa kuolee lähes sata ihmistä. Valtaosa tulipaloista olisi estettävissä ennalta.
Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa.