Tiedottaminen pelastussuunnitelmasta on usein taloyhtiössä heikoin lenkki pelastussuunnitelmaa koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Vaikka lain edellyttämä pelastussuunnitelma on laadittu, hallituksen vastuulla on siitä tiedottaminen.
– Pelastussuunnitelmat on todennäköisesti laajasti laadittu, mutta niitä ei välttämättä ole päivitetty ja pidetty ajan tasalla eikä tiedottamista ole hoidettu, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi monen taloyhtiön tilannetta.
Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus on saanut asukkaat kyselemään isännöinnistä oman taloyhtiön turvallisuusasioita aikaisempaa enemmän.
– Usein kysytty kysymys tällä hetkellä on, onko talossa väestönsuojaa lainkaan. Lisäksi asukkaita kiinnostaa kuinka nopeasti sellainen on otettavissa käyttöön ja milloin viimeksi tai onko ylipäätään väestönsuojatarkastuksia tehty. Nämä tiedot pitää löytyä pelastussuunnitelmasta, Valkama sanoo.
Suunnitelman voi lähettää kokouskutsun liitteenä
Kevään yhtiökokoukset ovat hyvä paikka tiedottaa pelastussuunnitelmasta etenkin, kun asukkaat ovat aiheesta nyt erityisen kiinnostuneita. Yhtiökokouskutsun mukana voi esimerkiksi toimittaa pelastussuunnitelman tai tiedon siitä, mistä se on saatavilla.
Yhtiökokouksessa voi Valkaman mukaan käydä pelastussuunnitelman sisällön pääpiirteittäin läpi ja samalla antaa osakkaille mahdollisuuden esittää asiaan liittyviä kysymyksiä ja kommentteja. Saatujen kommenttien perusteella voidaan myös tarvittaessa päivittää pelastussuunnitelmaa.
– Kannattaa varautua vastaamaan yhtiökokouksessa pelastussuunnitelmaa ja väestönsuojelua koskeviin kysymyksiin, Valkama sanoo.
Tiedottamisen tavoista ei ole tarkempia säännöksiä, joten hallitus ja isännöitsijä voivat valita taloyhtiölle parhaiten soveltuvan tavan viestiä pelastussuunnitelman sisällöstä.
Tiedottamisessa on kuitenkin huomioitava kaikki asukkaat, joten pelastussuunnitelman tallentaminen esimerkiksi verkkosivuille ei vielä riitä.
Pelastussuunnitelma on pelastuslain mukaan laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Siinä esitetään rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit, annetaan toimintaohjeet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä vaaratilanteissa kuten tulipalossa toimimiseksi, Valkama kertoo.
Miljoona suomalaista ilman suojaa
Yli miljoonan suomalaisen arvellaan jäävän ilman suojaa kriisitilanteessa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, joihin mahtuu noin 900 000 ihmistä. Väestönsuojien ja suojapaikkojen määrä riittää myös kaupungissa vierailulla oleville.
Normaalioloissa väestönsuojat ovat yleensä varastoina, harraste- ja sosiaalitiloina tai pysäköintihalleina. Mikäli tilanne edellyttää väestönsuojien käyttöönottoa, asiasta annetaan viranomaismääräys. Sen jälkeen suojan on oltava käytettävissä 72 tunnin kuluessa.
Yleiset ja yhteiset kalliosuojat löytyvät yleensä kaupunkien verkkosivuilta, niin myös Helsingissä. Asuintalojen omien suojien sijainti selviää kiinteistön pelastussuunnitelmasta, jossa pitää olla maininta myös siitä, jos suojaa ei rakennusvelvoitteesta johtuen ei ole.
Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen kolmio oranssilla taustalla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään