Isännöintiliiton viime keväänä tekemän kyselyn mukaan kaukolämmön valitsisi enää alle puolet taloyhtiöistä. Taustalla on kaukolämmön kallistuminen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on vuosikymmenessä nostanut kaukolämmön hintaa 75 prosenttia.
Mutta mitä tapahtuisi, jos joka kolmas taloyhtiö Helsingissä porauttaisi maalämpökaivot, kysyy Helsingin Sanomat artikkelissaan? Riittäisikö kallioperää ja siitä saatavaa lämpöä vai pitäisikö mahdollisesti saada porata viereisen puiston alle?
Entä kuka päättäisi, mikä puistoa ympäröivistä taloyhtiöistä saisi oikeuden porata viheralueen alle? Tai kotikadun alle? Teknisesti puiston tai katualueen alle on mahdollista porata vinoon taloyhtiön tontilta.
− Olisi hassua jättää ottamatta käyttöön maalämpöä uusiutuvana energiana, mutta on tietenkin kysymys, kuka omistaa maan lämmön, sanoo geoenergian johtava asiantuntija Teppo Arola Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).
Maalämpöremontti pitää osata mitoittaa oikein. Uusi vesikaivokaan ei saa kuivattaa toista kaivoa. Kyse on Arolan mukaan vastaavasta ilmiöstä.
Mahdotonta ei ole saada maalämpöä ahtaille tonteillekaan. Ellei mahdu poraamaan kuutta runsaan 300 metrin kaivoa, pitää Arolan mukaan porata vähemmän reikiä ja syvemmälle. Nykyisin on kustannusten kannalta järkevää porata enintään 500–600 metriin.
− Kuusi kaivoa voisi korvata yhdellä kilometrin kaivolla, jotta saisi riittävästi lämpöä. Mutta kilometrin syvyisten kaivojen hinnasta pitäisi vielä saada 30–40 prosenttia pois, Arola sanoo.
Sinänsä maassa kyllä riittää lämpöä, Arola vakuuttaa. Verrokiksi käy SOK:n logistiikkakeskus Sipoossa: siellä on 300 maalämpökaivoa yhdellä tontilla.
Aina on taloyhtiöitä, joille ei voi porata maalämpökaivoja. Joskus alla on metrotunneli tai muuta maanalaista rakentamista. Joka paikassa pitää huomioida juuri sen alueen kallioperän rakenne, se, miten lämpö kulkeutuu kaivoon ja miten pohjavesi virtaa kalliossa.
GTK selvittää parhaillaan, voisiko Helsingissä porata maalämpökaivoja myös viheralueiden ja katujen alle.
Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtajan Tuomas Viljamaan mukaan maalämpöremontti on mahdollista tehdä niin, ettei se vaikuta yhtiövastikkeen määrään. Jos kaukolämpö maksaa taloyhtiölle nyt 50 000 euroa vuodessa, maalämmön ja sitä mahdollisesti täydentävän toisen energiaratkaisun käyttökustannus sähköineen voisi olla noin 20 000 euroa vuodessa.
Aiemmasta vuosihinnasta jäisi siis 30 000 euroa maalämpöä varten otetun lainan lyhentämiseen.
− Taloyhtiöt saavat nyt edullista lainaa, ja siinä erityisesti pääkaupunkiseutu nousee esiin, koska me kaikki tiedämme kiinteistöjen arvonnousun. Vakuudet ovat siis tyypillisesti kunnossa, Viljamaa sanoo.
Energiakulut ovat karkeasti noin neljännes taloyhtiöiden vuosikuluista. Samalla valinta kaukolämmön tai muun energianlähteen välillä on se kuluerä, johon taloyhtiöillä on mahdollisuus vaikuttaa.
Kaukolämmön hinta on noussut Helsingissä kuluneena vuosikymmenenä enemmän kuin missään muussa Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista.
Kaupungin oma energiayhtiö Helen ilmoitti syyskuussa kaukolämmön 30 prosentin hinnankorotuksesta loppuvuodeksi. Helsinkiläiset maksavat kaukolämmöstään nyt 1,68 euroa neliöltä kuussa. Vuonna 2010 vastaava hinta oli 0,79 euroa. Hinnannousua on siis 75 prosenttia. Vertailun on tehnyt Kiinteistöliitto, ja sen tuottamat hintatiedot perustuvat Kiinteistöliiton indeksitalolukuihin.
Suurimpien kaupunkien kymmenikössä kaukolämmön hinta neliöltä on ollut Kiinteistöliiton tilastossa tänä vuonna keskimäärin 1,32 euroa kuussa ja hinnannousu vuodesta 2010 tasan 50 prosenttia. Kaikissa Suomen kaupungeissa vastaavat luvut ovat 1,29 euroa ja 39 prosenttia.
Helsinkiläiset maksavat indeksitalovertailun mukaan keskimääräistä enemmän myös kaikista tärkeimmistä kiinteistökuluista eli kaukolämpö-, vesi-, sähkö- ja jätehuollosta. Kun mukaan lasketaan kiinteistöverot, Helsingissä kiinteistökustannukset ovat kuussa 3,11 euroa neliöltä. Keskimäärin vastaava hinta on Suomessa 2,79 euroa neliöltä.
Helsingin Sanomat: ”Taloyhtiöt hinkuvat nyt halvempaa lämpöä maan uumenista”
Helsingin Sanomat: ”Kallis lämpö”
Kiinteistöliitto: ”Indeksitalotutkimus”
Fortumin kaukolämmön hinta on vakaa ja reaalihinta on laskenut vuodesta toiseen. Tästä on kiittäminen suurta muutosta kaukolämmöntuotannossa: siirrymme fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti sähköön perustuvaa tuotantoa. Tämä varmistaa, että kaukolämmön hinta pysyy jatkossakin vakaana ja kilpailukykyisenä.
Fortum
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen käytettävien E-lukujen laskentatapa uudistuu. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivän tasolle, kirjoittaa Fortumin energiatehokkuusasioihin erikoistunut Timo Kivi blogissaan.
Fortum
Kaukolämpö on kohtuuhintainen, vaivaton ja luotettava lämmitysmuoto, jonka hintakin kulkee Espoon alueella valtavirtaa vastaan. Lisäksi se muuttuu puhtaammaksi vauhdilla. Tässä seitsemän hyvää syytä valita kaukolämpö.
Fortum
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään