Vantaan Energia ja Quantitative Heat ovat aloittaneet geotermisen lämpölaitoksen alkutyöt Vantaan Varistossa. Aluksi porataan osissa kahden kilometrin syvyyteen ulottuva lämpökaivo, kirjoittaa Tekniikka&Talous.
Syyskuun loppuun mennessä lämpökaivoa on porattu 850 metrin syvyyteen, lokakuun loppuun mennessä kahteen kilometriin. Marraskuun alussa alkaa lämpöpumppulaitoksen rakentaminen ja lämmönkerääjäputken asentaminen kaivoon.
Suomessa ensimmäisen, näin suuren mittakaavan lämpölaitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa joulukuun 2020 lopussa.
Variston geoterminen lämpölaitos koostuu yhdestä maanalaisesta lämpökaivosta ja maan päällä sijaitsevasta lämpöpumppulaitoksesta. Se tuottaa noin 1 400 megawattituntia lämpöä, mikä vastaa 40 tavallista 300 metriä syvää lämpökaivoa. Laitoksen avulla päästöjä voidaan vähentää jopa 95 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Yrityksien odotuksissa on, että kyseisellä tekniikalla voitaisiin muuttaa kokonaisten kaupunkien lämmöntuotanto kerralla uusiutuvaksi, T&T:n artikkelissa mainitaan.
Lue lisää täältä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Suurimmissa kaupungeissa omistus- ja vuokra-asunnoista on edelleen liikatarjontaa, ja asuntojen hinnat laskevat viime vuodesta. Tiedot ilmenevät Raklin asuntomarkkinakatsauksesta.
Vaikka parveke onkin osakkaan hallinnassa olevaa tilaa, siellä ei silti saa tehdä mitä tahansa muutostöitä. Jotkut muutokset vaativat muutostyöilmoituksen taloyhtiölle tai yhtiön luvan.
Kuntien rakennusvalvontatyö on muuttunut uuden rakentamislain myötä. Jokainen kunta voi tulkita lupakynnystä hieman eri tavoin, joten kuntakohtaista vaihtelua on. Yksi uuden lain tavoitteista on keventää lupabyrokratiaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään