Valtiovarainministeriö on lausuntopalautteen perusteella linjannut, että kiinteistöverouudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa. Uudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jotta verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa.
Alun perin kiinteistöverotus oli tarkoitus uudistaa kahdessa vaiheessa: hallitus olisi antanut tänä syksynä esityksen verotusarvojen uudistamisesta ja seuraava hallitus esityksen kiinteistöveroprosenttien alentamisesta. Kaksivaiheinen uudistus olisi mahdollistanut käyttöönoton jo vuonna 2020, sillä Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus olisivat saaneet pohjan uudelle arvostamisjärjestelmälle jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tämä aikataulu olisi sopinut yhteen Verohallinnon järjestelmäuudistuksen kanssa.
Kun uudistus toteutetaankin yhdessä vaiheessa, verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa. Näin vaikutuksia kiinteistönomistajille voidaan tarkemmin arvioida.
Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa. Verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken.
Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua yhdessä Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa. Uusi linjaus merkitsee, että uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Päätökset asiasta tehdään seuraavan vaalikauden aikana.
Putki- tai julkisivuremontin kaltaisen ison korjaushankkeen onnistuminen edellyttää lähtötilanteen tarkkaa selvittämistä, huolellista suunnittelua sekä päteviä urakoitsijoita ja valvojia. Taloyhtiön hallituksen pitää olla hereillä projektin alusta lähtien.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
Uusien taloyhtiölainojen keskimääräinen kokonaiskorko oli syyskuussa 3,17 prosenttia pääkaupunkiseudun pankkien tarjouksissa. Suomen Kiinteistölehti julkaisee yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen laatimia lainakorkojen vertailuja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään