Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Nousua on ollut ollut kaikissa muissa mitatuissa kustannuserissä paitsi sähkön energiahinnassa. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Vertailun mukaan kustannukset ovat nousseet keskimäärin 4,4 prosenttia edellisvuodesta, kun vuosi sitten nousua oli 2,9 prosenttia. Ilman sähköenergiaa nousu oli 6,2 prosenttia. Tontin keskimääräinen kiinteistövero nousi 12,3 prosenttia, kaukolämmön kustannus keskimäärin 7, jätehuollon 6,1 ja veden 5,5 prosenttia.
Rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 3,1 prosenttia. Sen sijaan sähkön vertailukustannus laski 12,5 prosenttia, kun viime vuonna se laski 24 prosenttia.
Kustannuskehityksessä oli jälleen suuria eroja kuntien välillä. Selvityksessä oli mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat 53 kunnassa. Ainoastaan Raisiossa ja Hyvinkäällä vertailukustannukset laskivat.
Vertailtujen paikkakuntien joukossa oli joitain kaupunkeja, joissa kustannukset joko lievästi laskivat tai nousivat vain korkeintaan prosentin verran. Suurin nousu oli tänä vuonna Vihdissä, noin 17 prosenttia, ja sähköenergian pois lukien jopa noin 19 prosenttia.
Korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset olivat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä ja Vihdissä. Helsingin vertailukustannukset nousivat jo 4,33 euroon neliöltä kuukaudessa, kun Järvenpäässä ja Vihdissä ne olivat 4,10 euroa. Kaikkien vertailun kaupunkien keskiarvo tänä vuonna oli 3,38 euroa, jossa oli nousua edellisvuodesta 15 senttiä.
Edullisimmat kiinteistökustannukset olivat Kempeleessä, Mustasaaressa, Kokkolassa ja Raumalla. Kempeleessä kustannusten summa oli tänä vuonna 2,77 euroa neliöltä kuukaudessa, Mustasaaressa ja Kokkolassa 2,80 euroa ja Raumalla 2,81 euroa.
Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet vertailun kalleimman ja halvimman välillä. Perheasunnossa ero on vuodessa jo miltei 1 700 euroa. Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa noin 4 680 euroa vuodessa, kun Kempeleessä niihin riittää noin 2 990 euroa.
Kohonneiden kustannusten myötä Helsingissä perheasunnossa asuvalle tulee tänä vuonna lisää maksettavaa yli 400 euroa edellisvuoteen verrattuna, kun viime vuonna nousua oli noin 350 euroa.
Sähkön vertailukustannus laski runsaat 12 prosenttia, mitä selittää sähköenergian halpeneminen 22 prosentilla. Sen sijaan energian perusmaksu on noussut keskimäärin 11 prosenttia, siirron perusmaksu vajaat 2 prosenttia ja siirron verkkohintakin runsaan prosentin keskimäärin.
Jätehuollon kustannukset nousivat keskimäärin 6,1 prosenttia. Eniten nousua oli sekajätteessä (6,6 prosenttia) ja perusmaksuissa (6,6 prosenttia). Biojätteen kustannus laski keskimäärin 4,1 prosenttia. Kartongin ja muovipakkausten vertailukustannus nousi lievästi.
Vesikustannukset nousivat keskimäärin 5,5 prosenttia. Eniten vesi kallistui Jämsässä, Heinolassa ja Lempäälässä, yli 10 prosenttia.
Kaukolämmön keskikustannus nousi 7 prosenttia viime vuodesta. Yhdeksässä kunnassa nousua oli 15 prosenttia tai enemmän. Eniten kaukolämpö kallistui Vihdissä (30 prosenttia), Uudessakaupungissa (21 prosenttia) ja Varkaudessa (20 prosenttia). Hyvinkäällä vertailukustannus laski miltei 6 prosenttia ja Lempäälässä miltei 2 prosenttia.
Tontin kiinteistövero nousi keskimäärin 12,3 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöverossa keskimääräinen nousu oli 3,1 prosenttia.
Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen kustannusnousu oli 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Eniten kustannukset nousivat Helsingissä, Porissa ja Kuopiossa.
Turussa vertailukustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla (-0,2 prosenttia). Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä kustannukset nousivat noin 2 prosenttia kussakin.
Helsingissä kustannusnousu jatkui ripeänä. Kasvua on tullut tänä vuonna erityisesti tontin kiinteistöveroon, kaukolämpöön ja vesikustannukseen. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,96 eurosta 4,33 euroon.
Suurista kaupungeista edullisimmat kustannukset olivat Oulussa (3,02 euroa neliöltä kuukaudessa), Porissa (3,13 euroa) ja Vantaalla (3,19 euroa). Kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvo nousi edellisvuoden 3,23 eurosta 3,38 euroon.
Kiinteistöliitto vertaa syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon eli ns. Indeksitalon kuntakohtaisia kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja.
Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Kiinteistösähkössä vertailukustannukset lasketaan sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia.
Jätekustannuksiin lisättiin tänä vuonna lasi- ja metalliastiat. Muut jätehuollon laskentaoletukset pidettiin edellisvuoden mukaisina. Mahdollisia astiavuokria tai elinkaarimaksuja ei ole huomioitu, jätehuollon perusmaksut kylläkin.
Indeksitalo 2024 -aineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilauksesta. Mukana on 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista.
Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut.
Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2024, ja ne koskevat syyskuun tilannetta. Arvonlisäverokannan muutos syyskuusta 2024 alkaen on huomioitu laskelmissa.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Taloyhtiöiden hoitokulujen nousupaine jatkuu ensi vuonna, mutta kulujen kasvusta odotetaan vaisumpaa kuin aiempina vuosina. Kuntakohtaisten erojen ennakoidaan pysyvän edelleen suurina. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään