Kiinteistöverouudistus iskisi rajusti pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseutu on Suomen kallein asuinalue. Vuoden 2022 kiinteistöverosta yli kolmannes kertyi pääkaupunkiseudun kiinteistöistä, vaikka asuinkiinteistöjen veroprosentti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lain määrittämällä alarajalla.

Tuore hallitusohjelma sekä 29. elokuuta julkistettu ehdotus hallituksen esitykseksi kiinteistöveron muuttamisesta nostaisi tätä alarajaa lähes 40 prosenttia. Korotus kiristäisi kiinteistöverotusta 245 kunnassa.

– Esitetty veronkorotus on suuri ja tuo euromääräisesti suurimmat korotukset juuri pääkaupunkiseudulle. Myös kohonneet korkokulut iskevät pahiten suurten asuntolainojen pääkaupunkiseudulle, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.

– Asuminen pääkaupunkiseudulla käy kestämättömän kalliiksi pien- ja keskituloisille työssäkäyville, joiden varassa pääkaupunkiseudun palvelutuotanto pääosin on, Heikkilä jatkaa.

Kaavailtu korotus nostaisi kuluja Helsingissä 60 neliön kaksiossa noin 170 euroa ja 90 neliön perheasunnossa yli 250 euroa vuodessa. Taloyhtiötasolla kiinteistövero vastaisi jatkossa lähes kahden kuukauden hoitovastikekertymää.

Hallitusohjelmassa mainitaan, että rakennusten verotusarvo määritellään uudelleen vastamaan paremmin markkinahintaa. Toteutuessaan tämäkin nostaisi asumiskuluja eniten pääkaupunkiseudulla.

Kohtuullisuutta veronkiristyksiin

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kiinteistöveron muutokset ovat kohtuullisia kiinteistönomistajille. Kiinteistöliitto Uusimaan näkemyksen mukaan siirtymäaikojen tulee olla pitkiä ja korotusten maksimiarvot on määriteltävä sekä prosentteina että euroina. Kaiken kaikkiaan verotason tulisi olla kohtuullinen kaikille asuinkiinteistöille.

– Viime aikoina on havaittu, että kiinteistöjen markkina-arvot voivat tulla nopeasti myös alaspäin. Kiinteistöjen ja rakennusten arvoja määritettäessä on huolehdittava siitä, että verotusarvo ei koskaan ylitä markkina-arvoa, toteaa puheenjohtaja Martti Suomela.