Valtakunnallinen energiansäästöviikko käynnistyy maanantaina 8.10.2018. Kampanja osuu merkittävään ajankohtaan, sillä hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee arviointiraporttinsa maanantaina. Ennakkotietojen mukaan se suosittelee erittäin kiireellisiä päästöleikkauksia ilmastonlämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.
Helsingin Meilahdessa sijaitsevan kerrostalon kokonaisvaltaisessa energiaremontissa talon lämmitysmuoto vaihdetaan kaukolämmöstä maalämpöön, sähköpääkeskus uusitaan, ja taloon asennetaan maaviileän käyttöön perustuva jäähdytysverkosto, jonka avulla asuntoja voi viilentää kuumina päivinä. Samalla kiinteistön rakennusautomaatio päivitetään nykyaikaan. Nyt käynnistyvä hanke on taloyhtiöille suunnatun Energiaremontti-palvelun ensimmäinen kohde Suomessa.
Taloyhtiön omien aurinkopaneelien omaan käyttöön tuottama sähkö on verovapaata. Vuodesta 2016 alkaen sitä on ollut myös pienimuotoinen takaisin verkkoon myynti. Sähköverosta on vapautettu muun muassa pienet, alle 100 kVA aurinkosähköjärjestelmät.
Kuluttajat arvostavat aurinkosähkössä säästämisen lisäksi päästöttömyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Omakotitaloissa aurinkosähkö on yleistynyt vauhdilla, mutta taloyhtiöissä lainsäädännön puutteet hidastavat muutosta. Kuluttajat haluavat luotettavia, helppoja ja ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja.
Energiansäästö ja terveet kiinteistöt ovat tavoitteena, kun nopeiden U-arvon mittausten kaupallistamista kehittävälle hankkeelle on myönnetty huomattava taloudellinen tuki. Business Finland sekä Saksan kauppa- ja energiaministeriö ovat tehneet myönteiset rahoituspäätökset tukirahoituksille. Hankkeen muita tukijoita ovat Suomen ympäristöministeriö, Stiftelsen för teknisk utveckling och forskning, Kiinteistöliitto sekä RAKLI.
Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kokonaiskapasiteetti oli vuoden 2017 lopussa noin 70 MW, selviää Energiaviraston sähkön jakeluverkonhaltijoilta keräämistä alustavista tiedoista. Kapasiteetti kasvoi 2,5 -kertaiseksi vuoden 2017 aikana. Pientuotannon (alle 1 MW yksiköt) kapasiteetti oli tästä noin 66 MW.
Lämpöpumppujen asentaminen taloyhtiöihin ja kuntien isoihin kiinteistöihin on yleistynyt viime vuosina. Investoinneilla haetaan ennen kaikkea taloudellisia säästöjä, mutta lämpöpumpuilla on merkittävä rooli myös kuntien ja koko Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Hankintojen tueksi kaivataan kuitenkin puolueetonta tietoa.
Kiinteistöliitto tukee energia-alan toimijoiden pyrkimyksiä mahdollistaa taloyhtiöille ylijäämälämmön myyminen kaukolämpöverkkoon. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy korostaa mahdollistavan ja markkinoiden tehokasta toimintaa kunnioittavan lainsäädännön merkitystä kaukolämpöverkkojen avaamisessa. ”Asiakkaiden kannalta lämmityksessä oleellisimpia asioita ovat lämmityksen luotettavuus ja hinta.
Ympäristöministeriön johdolla toteutetussa energiatehokkuuskampanjassa haastettiin Suomen taloyhtiöt toteuttamaan yksinkertaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Syksyllä 2016 käynnistynyt ja vuoden 2017 lopussa päättynyt Energiahukka oli kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden yhteinen kampanja, jossa kannustettiin Suomen taloyhtiöitä energiankäytön ja olosuhteiden optimointiin. Keinoiksi tarjottiin kustannustehokkaita, helposti toteutettavia toimenpiteitä.
OP ja LeaseGreen aloittavat yhteistyössä taloyhtiöiden energiaremonttien tarjoamisen. Energiaremontin tavoitteena on vähentää taloyhtiön energiakuluja. Asuminen on yksi suurimmista suomalaisten hiilijalanjälkeä kasvattavista tekijöistä.
Boråsilainen taloyhtiö säästi yli neljänneksen lämpimän veden kulutuksessaan, kertoo Fastighetstidningenin verkkolehti. AB Bostäder i Borås yllättyi iloisesti nähdessään, kuinka paljon vaihto energiapiheihin sekoittimiin vaikutti. Projektissa, jota johti RISE (Research Institutes of Sweden) mitattiin lämpimän veden kulutus ennen sekoittimien vaihtoa ja sen jälkeen.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava nopeassa aikataulussa. Energiajärjestelmän murros koskettaa kaikkia suomalaisia, ja sitä koskevat päätökset edellyttävät asiantuntemusta energia-alaa laajemmalta alueelta. Siksi Aalto-yliopisto ja Sitra päättivät järjestää Murrosareenan, joka kokosi yhteen 23 suomalaista asiantuntijaa, vaikuttajaa ja visionääriä yhteiskunnan eri sektoreilta.