Asumismenoissa hurjia eroja kuntien välillä

Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta.

Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.

Keskimäärin asumiseen menee Suomessa 4874 €. Eniten asuminen kallistui Vaasassa ja vähiten Sipoossa. Sähkön ohella muutkin asumismenot jatkavat nousuaan: jätemaksuissa korotusta oli 4,9 %, vesimaksuissa 2 % ja rakennuksen kiinteistöverossa 4,8 % viime vuodesta.

Jätemaksuihin tehtiin monessa kunnassa paljon keskimääräistä suurempia korotuksia, sillä yhdessätoista kunnassa jätemaksuja nostettiin yli 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna, eniten Heinolassa 33,5 %, Asikkalassa 31,4 %, Nurmijärvellä 24,6 % ja Tuusulassa 23,8 %. Sen sijaan Lahdessa ja Hollolassa jätemaksut laskivat yli 15 %. Vesimaksut puolestaan kallistuivat eniten Pieksämäellä, Lahdessa ja Järvenpäässä.

Ostosähkön raju hinnannousu repii ison railon kustannuksiin

Ostosähkön raju hinnannousu repii ison railon kustannuksiin. Tutkimusaineistossa ostosähkön hintana käytettiin kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa.

Kun ostosähkön vaikutus puretaan pois tuloksista, on Kempele edelleen asumiskustannuksiltaan edullisin kunta asua. Eroa kalleimpaan Parikkalaan on 1435 euroa. Ilman ostosähköä Kempeleessä kustannukset ovat 2215 euroa ja Parikkalassa 3650 euroa. Kempele on edullisin kunta Omakotiliiton vertailussa nyt neljättä kertaa.

Mikä on asumiskustannusten edullisuuden takana, kunnanjohtaja Tuomas Lohi?

− Suurin ero tulee Kempeleen alhaisista vesimaksuista. Viime vuosina nopeasti kasvaneen Kempeleen väestö asuu tiiviisti kaava-alueella, ja alue sijaitsee hyvän pohjavesivarannon päällä. Infraa on pystytty rakentamaan tehokkaasti ja siitä huolehditaan hyvin. Vesiyhtiö on velaton ja veden hinta on Suomen edullisin, Lohi kertoo.

Omakotiliitto on selvittänyt asumiskuluja kunnittain kuuden vuoden ajan. Selvityksessä vertaillaan sadan kunnan sähkö-, vesi – ja jätemaksuja sekä kiinteistöveroa. Esimerkkinä on käytetty 120 neliön omakotitaloa.

− Asumiskustannukset ovat kuntalaisen suurin menoerä. Asumiskustannusten nousu vuodesta toiseen kurittaa asukkaita ja tähän on saatava muutos. Toiset kunnat ovat tehneet asioita oikeinkin, kuten Kempeleen esimerkki osoittaa. Kuntapäättäjien tulisi ottaa asia vakavasti ja pyrkiä määrätietoisesti asumiskustannusten alentamiseen, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

12.9.2022

Taloyhtiöiden energiakustannukset jyrkässä nousussa

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Eniten on noussut sähkön hinta. Kustannusten muutoksissa on suuria eroja kuntien välillä.

25.11.2021

Viiveet seurakuntien sukuselvityksissä aiheuttavat ongelmia taloyhtiöissä

Sukuselvitysten ruuhkautumisen taustalla on uudistus, jolla kirkonkirjojen pito keskitetään seurakunnista 15 aluekeskusrekisteriin. Jos vainaja kuului tai oli jossain vaiheessa elämäänsä kuulunut kirkkoon, pitää sukuselvitysmuotoisia virkatodistuksia tilata seurakuntien aluekeskusrekisteristä. Ennen uudistusta virkatodistukset piti tilata erikseen kaikilta niiltä paikkakunnilta, joihin vainaja oli ennen kuolemaansa kuulunut.

asumismenot nousevat

24.8.2022

Asumismenot nousevat tänä vuonna rajusti

Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.

15.3.2022

Asunnottomuustyötä tehostetaan turvaamalla asumisneuvonta lailla

Vaikka Suomi on onnistunut vähentämään asunnottomien määrää, koskee asunnottomuuteen ajautumisen riski jopa aiempaa laajempia ihmisryhmiä. Yhä useammin asunnottomuuden riski liittyy taloudellisiin ongelmiin. Hallitus on nyt käynnistänyt lainsäädännön valmistelun asumisneuvonnan saatavuuden turvaamiseksi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti