Etelä-Suomessa maksetaan Suomen korkeimpia vastikkeita, uutisoi Helsingin Sanomat. Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan suurimmat vastikesummat kohdistuvat pääkaupunkiseutuun. Hoitovastike on asunto-osakeyhtiöiden osakkailta kuukausittain perittävä maksuerä.
Kansaneläkelaitos huomioi perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina jatkossa vain rahoitusvastikkeen korkomenot, ei vastikkeen pääomaosuutta. Muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuun KHO:2019:46. Perustoimeentulotukea ei voi enää heinäkuun alusta alkaen saada siihen osaan rahoitusvastiketta, joka käytetään yhtiölainan lyhennykseen. Yhtiölainan korot voidaan sen sijaan huomioida, mutta niistä tulee toimeentulotukea hakiessa toimittaa Kansaneläkelaitokselle selvitys, josta koron määrä ilmenee.
Yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on katkaista asumismenojen jatkuva nousu. Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan asumismenot nousivat vuosina 2014-2018 keskimäärin noin 3,5 prosenttia vuodessa, ja nousua on luvassa tänäkin vuonna keskimäärin runsaat kaksi prosenttia. – Asumismenot sisältävät jokaista kansalaista koskevia kulueriä, joista monet, kuten kiinteistövero, ovat kaikille samansuuruisia tulotasosta riippumatta.
Asumismenot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3 200 eurolla.
Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta. Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat.
Suomalaisten asumisen hintaa nostaa erityisesti kasvukeskuksissa suuri asuntokysyntä ja niukka tarjonta. Tarjontaa voitaisiin lisätä muun muassa järkevöittämällä sääntelyä, kohdentamalla tuettua asumista sitä eniten tarvitseville sekä lisäämällä markkinaehtoisuutta, ehdotetaan Pellervon taloustutkimus PTT:n vetämässä tutkimushankkeessa. Asuntosijoitusyhtiöiden tuottojen ei sen sijaan havaittu olevan poikkeuksellisen korkeita.
Suomen Vuokranantajia huolestuttaa edelleen jatkuva asumismenojen kasvu. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa kerrostalojen hoitokulut kasvavan keskimäärin 4,5 % vuodessa. PTT:n ennusteen mukaan keskituloisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan asumismenot suhteessa tuloihin kasvavat tänä vuonna 32 prosenttiin, vuonna 2018 33 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 33,3 prosenttiin nettotuloista.
Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, jonka vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin. Asumismenojen ennakoidaan lähivuosina kasvavan tuntuvasti. Valmistelussa on monia uudistuksia, joilla on isot vaikutukset sekä omistus- että vuokra-asujien menoihin.
Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.
Asumismenot taloyhtiössä koostuvat pääsääntöisesti seuraavista osista: Hoitovastike – Hoitovastikkeella katetaan yhtiön juoksevat kulut eli hoitokulut, siis esimerkiksi kiinteistöhuollon ja vuosikorjausten kulut. Kulut jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksen vastikeperusteiden mukaisesti. Vastikkeet määritellään yleensä neliömetriä kohden, eli mitä isompi asunto osakkaalla on, sitä suurempaa vastiketta hän maksaa.
Asumismenojen kasvu jättää jatkuvasti jälkeensä tulojen kasvun. Julkisen talouden tasapainotuksen ja ilmastopolitiikan nimissä asunnon omistajille ja vuokralaisille tulee maksettavaksi yhä raskaammat verot. Tämä ei ole yksin asuntomarkkinoiden haaste, sillä politiikalla on vaikutuksensa myös kotimaisen kysynnän, ja sitä myöten myös työllisyyden menestymisen mahdollisuuksiin.
Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.