Aurinkosuojauksella suuri merkitys kiinteistöjen energiatehokkuuteen

Energiatehokas rakentaminen ja jo olemassa olevien kiinteistöjen energiankulutuksen hillitseminen ovat sekä talouden että ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviä asioita. Kyse ei ole vähäisestä asiasta, sillä rakennukset kuluttavat Euroopassa kokonaisenergiasta yli 40 %.

Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan hillitä monin keinoin.  Aurinkosuojaus on passiivisena energiaa kuluttamattomana jäähdytysratkaisuna ja luontaista aurinkoenergiaa hyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen tukiratkaisuna tärkeä osa kestävää kehitystä, energiatehokasta rakentamista ja korjausrakentamista. Tällaisten passiivisten ratkaisujen hyödyntäminen ennen energiaa kuluttavien järjestelmien rakentamista on yksi EPBD-direktiivin ja rakentamissäännöstemme tärkeimmistä ohjenuorista.

Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tulevien käyttökustannusten merkitys on energiatalouden kannalta suurin tekijä. Rakentamisvaiheessa tehtävien valintojen merkitys unohdetaan yhä liian usein. Erityisesti kiinteistöjen lämmitys yhdistetään energiankulutukseen, vaikka myös kiinteistöjen koneellinen jäähdyttäminen kuluttaa paljon energiaa – Suomessakin.

Aurinkosuojat parantavat aina ikkunarakenteen g-arvoa. Aurinkosuojan tyypistä riippuen on ikkunan valintaan tietenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta järjestelmä kokonaisuutena toimii halutulla tavalla. Valinta aurinkosuojan sijoituksesta – sisälle vai ulos –  on suurin ratkaiseva tekijä. Sallimalla itse lasitukselle korkea g-arvo, voidaan myös auringon lämpösäteilyä hyödyntää edullisella tavalla. Tietyillä aurinkosuojatyypeillä voidaan myös vaikuttaa ikkunarakenteen U-arvoon positiivisesti. Yhdellä oikein suunnitellulla aurinkosuojajärjestelmällä voidaan siis vaikuttaa varsin pienellä investoinnilla moneen asiaan.

Suomen Aurinkosuojaus ry on perustettu vuonna 1980 ja se on kaikkien Suomessa toimivien aurinkosuoja-alan yritysten yhteinen etujärjestö. Jäsenyritykset ovat kaihdin- ja markiisiliikkeiden lisäksi valmistamiseen ja maahantuontiin sekä asennus- ja myyntitoimintaan erikoistuneita yrityksiä. Yhdistyksessä on noin 40 jäsenyritystä ja jäsenmäärän odotetaan kasvavan edelleen.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

2.5.2022

Kaupallinen yhteistyö

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on vastuullisen toimijan valinta

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen tuo säästöjä asumiskustannuksiin, lisää asumismukavuutta ja pienentää lämmityksestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on yrityksille hyvä keino toimia vastuullisesti ja osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vantaan Energia tarjoaa kiinteistöjen energiatehokkuuspalvelut yrityksille helppoina ja edullisina palveluina.

Vantaan Energia

28.1.2022

Vuokranantajakysely 2022: Uuden sijoitusasunnon ostoaikeet laskussa

Vuokranantajakyselyssä kysyttiin uuden sijoitusasunnon ostoaikeista tulevan vuoden aikana. Noin puolet yli 2100 vastaajasta arvioi, etteivät he aio hankkia uutta sijoitusasuntoa, vaikka sopivakin kohde ilmaantuisi myyntiin. Vastaajien osuus, jotka eivät aio ostaa uutta asuntoa seuraavan vuoden aikana, kasvoi edellisen vuoden kyselystä noin viidellä prosenttiyksiköllä.

27.4.2022

Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve lähes 8 miljardia euroa

Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.

18.2.2022

Jos haluat ostaa mieleisesi asunnon, kannattaa toimia nopeasti

Viime vuosi oli kaikkien aikojen vilkkain asuntokauppavuosi. Taloustaito-lehti kertoo, että kiinteistönvälittäjien välittämiä kauppoja tehtiin noin 85 000. Pitkän aikavälin keskiarvo on 60 000‒65 000 kauppaa vuodessa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti