Asuntovelallisilla velkaa yli kaksi kertaa vuositulojen verran

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan vuonna 2015. Velkaantumisaste oli sitä korkeampi, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö. Nuorimmilla velat olivat yli kolminkertaiset, mutta eläkeikäisilläkin asuntovelallisilla oli velkaa lähes puolitoista kertaa vuositulojen verran. Keskimäärin asuntovelallisilla oli asuntovelkaa 95 740 euroa, mikä oli 1,7 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2015, %

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet viitehenkilön iän mukaan vuosina 2002–2015, %

Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, joista asuntovelallisia oli 71 prosenttia. Yksinhuoltajaperheistä asuntovelkaa oli 38 prosentilla ja kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista 30 prosentilla. Yhden hengen asuntokunnista harvemmalla kuin joka viidennellä oli asuntovelkaa, mutta lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli huomattavasti iän mukaan. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 128 210 ja yksinhuoltajilla 87 110 euroa. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli keskimäärin 82 340 ja yhden hengen asuntokunnilla 65 190 euroa.

Asuntokuntia, joilla oli velkaa, oli 1,4 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista vuonna 2015. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 114,8 miljardia euroa. Veloista 73 prosenttia eli 83,9 miljardia euroa oli asuntovelkoja. Muuta velkaa, joihin sisältyvät kulutukseen ja hankintoihin otetut velat sekä opintovelat, asuntokunnilla oli 23,9 miljardia euroa ja elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otettuja velkoja 7,0 miljardia euroa. Edellisvuodesta velat kasvoivat reaalisesti 2,7 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat kaksi, muut velat neljä ja elinkeinotoiminnan ja tulonhankinnan velat viisi prosenttia.

Viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 270 050 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot vuonna 2015. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli puolet. Viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 65 830 asuntokunnalla. Velallisista asuntokunnista heidän osuutensa oli viisi prosenttia ja asuntokuntien veloista 17 prosenttia. Vuonna 2002 kahdeksalla prosentilla velallisista asuntokunnista oli velkaa kolme kertaa vuositulojen verran.

Useimmiten paljon velkaa suhteessa tuloihin oli kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia, ja joiden viitehenkilö oli alle 45-vuotias. Yleisiä ne olivat myös saman ikäisillä lapsettomilla yhden tai kahden aikuisen asuntokunnilla sekä yksinhuoltajilla.

Korkoja asuntokunnat maksoivat 1,8 miljardia euroa vuonna 2015. Keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti olivat 1 320 euroa. Asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet.

Lähde: Velkaantumistilasto 2015. Tilastokeskus

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

23.12.2021

Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa – suunnitelmallisuus säästä rahaa

VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.

27.1.2022

Jo kymmenesosa uusista asuntolainoista on yli 30-vuotisia

Tavanomaista pidemmät asuntolainat ovat kääntyneet selvään nousuun kolmena viime vuotena. Suomen Pankin mukaan yli 26 vuoden mittaisia lainoja oli viime vuonna keskimäärin 12–14 prosenttia uusista asuntoluotoista. Yli 25-vuotisia lainoja on reilut 40 prosenttia uusista lainoista.

17.6.2022

Hallitus rajoittaisi taloyhtiölainoja, tavoitteena hillitä velkaantumista

Uudiskohteiden taloyhtiölainat tulee vastaisuudessa maksaa takaisin enintään 30 vuodessa, mikäli hallituksen esitys hyväksytään. Taloyhtiölainat voisivat olla enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Hallituksen esityksen mukaan uudiskohteiden taloyhtiölainoissa ei voisi olla lyhennysvapaata ensimmäisinä viitenä vuotena rakennuksen valmistumisesta.

19.10.2021

Korkojen ennustetaan nousevan ensi vuonna – Korkosuojauksen suosio kasvaa

Asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit painuivat pakkaselle ensimmäistä kertaa helmikuussa 2016. Siitä lähtien asuntolainamaailmassa on eletty nollakorkojen aikaa. Lainasta velallinen maksaa vain marginaalia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti