THL arvioi, että asuntojen ylilämpö aiheutti vuoden 2018 kesällä jopa 380 ennenaikaista kuolemaa.
Poikkeuksellisen kuumat kesät ovatkin kirvoittaneet monet kerrostaloasukkaat vaatimaan viilennystä asuntoihinsa. Ilmastonmuutoksen edetessä myös sään ääri-ilmiöt voimistuvat, joten pitkät hellekesät todennäköisesti yleistyvät entisestään.
Rakennuslehti kertoo, että rakennusalalla tilannetta seurataan, mutta huoneistokohtainen viilennys ei edelleenkään ole vakiona läheskään kaikissa uusissa asunnoissa.
Varjopuoli asiassa on, että pikkuhiljaa myös Suomessa kerrostalojen julkisivuihin alkaa ilmestyä asuntokohtaisten viilennyslaitteiden – pääosin ilmalämpöpumppujen – ulkoyksiköitä kirjavoittamaan talojen ulkoasua.
Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola kertoo Rakennuslehdelle henkilöstä, joka asuu uudessa taloyhtiössä, jossa asunnon sisälämpötila oli jo varhaiskeväällä 27 astetta. Kaiken huipuksi asuntoja oli markkinoitu viilennyksellä. Kun hän oli kääntynyt rakennuttajan puoleen, oli häntä neuvottu laittamaan sälekaihtimet kiinni ja tuulettamaan asuntoa.
Eräässä kohteessa syyllinen asunnon kuumenemiseen oli yläkerran pesutilojen lattialämmitys, joka oli asennettu eristämättömän laatan sisään. Se lämmitti sekä alakerran ilmanvaihtokonetta että kanavistoa.
Aurinko on primääri lämmönlähde, joka voi tuottaa tavalliseen kerrostalokaksioon jopa kuuden kilowatin lämpökuorman. Lämpöteho vastaa sähkökiuasta, jota pidettäisiin koko ajan päällä.
Ahola huomauttaa, että kuumuus ei ole ainoa haitallinen seuraus ylilämmöstä. Myös rakennusmateriaaleista ja huonekaluista emittoituvat niin sanotut voc-päästöt kasvavat sisälämpötilan kohoamisen myötä.
Porrashuoneet ovat yleisesti ongelmallisia. Arkkitehtonisista syistä sinne halutaan suuret ikkunat tuomaan luonnonvaloa, mutta ne keräävät lämpöä, joka nousee ylöspäin. Porrashuoneen ylilämpö lisää asuntojen lämpökuormaa ja aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.
Lämpöolosuhteiden tarkastelu voisi helpottaa tilannetta ja poistaa epäkohtia jo ennalta, mutta tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä järkevästi muun muassa siksi, että tarkastelua ei aina tehdä eikä sitä vaadita dokumentoitavaksi.
Equa Simulation Finlandin asiantuntijan Federica Marongiun tekemät laskelmat osoittavat, että asuntokohtaisen viilennyksen huonelaite maksaisi parisen tuhatta euroa asuntoa kohden. Eli jos kerrostaloasuntoja jossain vielä rakennetaankin ilman kunnollista viilennystä, niin sellaisen asentamiseen vaikka jälkikäteen pitäisi joka tapauksessa varautua.
− Näin ei kuitenkaan valitettavasti tehdä. Suuri osa asuntorakentajista ei varaudu ilmastonmuutoksen ohessa tapahtuvaan ulkolämpötilan kohoamiseen ja helteiden yleistymiseen, Ahola toteaa.
Asuntojen ylilämpenemistä pitäisi ensisijaisesti leikata rakenteellisin keinoin. Kun siitä on huolehdittu, vasta sitten on syytä selvittää viilennystarve.
Marongiun laskelmien mukaan astetunnit voivat olla jopa kymmenkertaisia suojaamattomissa rakennuksissa verrattuna aurinkosuojattuihin kohteisiin. Tällä on iso merkitys vaadittavan viilennysjärjestelmän mitoitukseen ja tehontarpeeseen.
Rakennusten olosuhdesimulointiin erikoistuneen Equa Simulation Finlandin toimitusjohtaja Mika Vuolle haluaa korjata laajalle levinneen väittämän, että rakennusten eristäminen aiheuttaisi ylilämpöä.
− Tästä ilmiöstähän ei päästä eroon rakentamalla huterampia taloja, päinvastoin. Hyvin rakennettu ja eristetty talo pitää kesällä myös kuumuuden ulkona.
Uusien asuntojen liian lämmin sisäilma on usein laitettu energiatehokkuuden ja tiiviyden piikkiin, mutta taustalla voi pikemmin olla suunnittelu- ja rakennusvirhe.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Danske Bankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat laskevat hieman kesää kohden, mutta kääntyvät loppuvuonna jo nousuun. Pankki ennustaa patoutuneen kysynnän kääntävän uudisrakentamisen kasvuun.
Vanhojen asuntojen kauppa käy nyt vilkkaana, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton syyskuun asuntomarkkinakatsaus. Kaupan vilkkaudessa on kuitenkin eroja kaupunginosan välillä. Asuntojen hinnat ovat vakaat.
Talouden epävarmuus ja nousevat korot laskevat asuntojen hintoja myös tänä vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vuoden lopulla asuntomarkkinat alkavat taas toipua. Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa alueellisesti alkuvuonna.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään