Asuntojen kuumuus kesähelteillä pahenee, ellei ongelmaan reagoida

THL arvioi, että asuntojen ylilämpö aiheutti vuoden 2018 kesällä jopa 380 ennenaikaista kuolemaa.

Poikkeuksellisen kuumat kesät ovatkin kirvoittaneet monet kerrostaloasukkaat vaatimaan viilennystä asuntoihinsa. Ilmastonmuutoksen edetessä myös sään ääri-ilmiöt voimistuvat, joten pitkät hellekesät todennäköisesti yleistyvät entisestään.

Rakennuslehti kertoo, että rakennusalalla tilannetta seurataan, mutta huoneistokohtainen viilennys ei edelleenkään ole vakiona läheskään kaikissa uusissa asunnoissa.

Varjopuoli asiassa on, että pikkuhiljaa myös Suomessa kerrostalojen julkisivuihin alkaa ilmestyä asuntokohtaisten viilennyslaitteiden – pääosin ilmalämpöpumppujen – ulkoyksiköitä kirjavoittamaan talojen ulkoasua.

Tuulettaminen ei aina auta ja ulkoa tulevat pienhiukkaset voivat heikentää sisäilman laatua

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola kertoo Rakennuslehdelle henkilöstä, joka asuu uudessa taloyhtiössä, jossa asunnon sisälämpötila oli jo varhaiskeväällä 27 astetta. Kaiken huipuksi asuntoja oli markkinoitu viilennyksellä. Kun hän oli kääntynyt rakennuttajan puoleen, oli häntä neuvottu laittamaan sälekaihtimet kiinni ja tuulettamaan asuntoa.

Eräässä kohteessa syyllinen asunnon kuumenemiseen oli yläkerran pesutilojen lattialämmitys, joka oli asennettu eristämättömän laatan sisään. Se lämmitti sekä alakerran ilmanvaihtokonetta että kanavistoa.

Aurinko on primääri lämmönlähde, joka voi tuottaa tavalliseen kerrostalokaksioon jopa kuuden kilowatin lämpökuorman. Lämpöteho vastaa sähkökiuasta, jota pidettäisiin koko ajan päällä.

Ahola huomauttaa, että kuumuus ei ole ainoa haitallinen seuraus ylilämmöstä. Myös rakennusmateriaaleista ja huonekaluista emittoituvat niin sanotut voc-päästöt kasvavat sisälämpötilan kohoamisen myötä.

Lämmön lisääntymiseen pitäisi osata varautua ennalta

Porrashuoneet ovat yleisesti ongelmallisia. Arkkitehtonisista syistä sinne halutaan suuret ikkunat tuomaan luonnonvaloa, mutta ne keräävät lämpöä, joka nousee ylöspäin. Porrashuoneen ylilämpö lisää asuntojen lämpökuormaa ja aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.

Lämpöolosuhteiden tarkastelu voisi helpottaa tilannetta ja poistaa epäkohtia jo ennalta, mutta tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä järkevästi muun muassa siksi, että tarkastelua ei aina tehdä eikä sitä vaadita dokumentoitavaksi.

Equa Simulation Finlandin asiantuntijan Federica Marongiun tekemät laskelmat osoittavat, että asuntokohtaisen viilennyksen huonelaite maksaisi parisen tuhatta euroa asuntoa kohden. Eli jos kerrostaloasuntoja jossain vielä rakennetaankin ilman kunnollista viilennystä, niin sellaisen asentamiseen vaikka jälkikäteen pitäisi joka tapauksessa varautua.

− Näin ei kuitenkaan valitettavasti tehdä. Suuri osa asuntorakentajista ei varaudu ilmastonmuutoksen ohessa tapahtuvaan ulkolämpötilan kohoamiseen ja helteiden yleistymiseen, Ahola toteaa.

Rakenteilla on valtava merkitys

Asuntojen ylilämpenemistä pitäisi ensisijaisesti leikata rakenteellisin keinoin. Kun siitä on huolehdittu, vasta sitten on syytä selvittää viilennystarve.

Marongiun laskelmien mukaan astetunnit voivat olla jopa kymmenkertaisia suojaamattomissa rakennuksissa verrattuna aurinkosuojattuihin kohteisiin. Tällä on iso merkitys vaadittavan viilennysjärjestelmän mitoitukseen ja tehontarpeeseen.

Rakennusten olosuhdesimulointiin erikoistuneen Equa Simulation Finlandin toimitusjohtaja Mika Vuolle haluaa korjata laajalle levinneen väittämän, että rakennusten eristäminen aiheuttaisi ylilämpöä.

− Tästä ilmiöstähän ei päästä eroon rakentamalla huterampia taloja, päinvastoin. Hyvin rakennettu ja eristetty talo pitää kesällä myös kuumuuden ulkona.

Uusien asuntojen liian lämmin sisäilma on usein laitettu energiatehokkuuden ja tiiviyden piikkiin, mutta taustalla voi pikemmin olla suunnittelu- ja rakennusvirhe.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

13.11.2017

Käytettyjen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppa piristyi lokakuussa

Vanhojen asuntojen kauppa kävi pirteästi lokakuussa. Vuodentakaisesta käytettyjen rivitalojen kauppa kasvoi 10,5 ja vanhojen kerrostalojen kauppa 7,5 prosenttia.  Myös uusien asuntojen kysyntä jatkui vahvana. Uusista asunnoista parhaiten myytiin kerrostaloasuntoja, joiden kauppa kasvoi lokakuussa vuodentakaisesta 5,5 prosenttia.  Tammi-lokakuussa uusien asuntojen kauppa on kasvanut yhteensä noin 47 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

16.2.2018

Käytettyjen asuntojen kauppa käynnistyi vilkkaasti

Vuosi 2018 alkoi vilkkaan asuntokaupan merkeissä. Käytettyjä asuntoja myytiin tammikuussa 4,5% enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Uusien asuntojen myynnin kasvu on tasaantunut, mutta kauppamäärät ovat edelleen korkealla tasolla, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.

13.9.2017

Elokuu toi kaivattua puhtia myös käytettyjen asuntojen kauppaan

Vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli elokuussa edelleen asuntokaupan kasvua ylläpitävä johtorooli. Uusien asuntojen kauppa kävi vilkkaasti myös elokuussa. Kauppatahti oli selvästi viime vuotta vilkkaampaa muuten paitsi rivitalojen osalta.

12.8.2016

Asuntokauppa jatkoi kasvuaan tammi-heinäkuussa

Suomen asuntokauppa on jatkanut tammi-heinäkuussa kasvuaan kahteen edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Heinäkuussa vanhojen asuntojen kaupassa vedettiin hieman henkeä toteutuneen vahvan toisen kauppakvartaalin jälkeen.  Uusien asuntojen kauppa oli heinäkuussakin edelleen vahvassa vedossa. Tammi-heinäkuussa 2016 vanhojen asuntojen toteutunut kauppamäärä oli 1,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntojen kauppamäärän arvioidaan nousseen edellisvuoden tammi-heinäkuusta noin 18 prosenttia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti