Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Tyypillinen suomalainen yksityinen vuokranantaja on yli 60-vuotias piensijoittaja, joka omistaa yhden tai kaksi asuntoa. Nousemassa on sukupolvi, joka tavoittelee korkeampaa tuottoa ja panostaa myös asiakassuhteen vaalimiseen. Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja 2016 -kyselyn mukaan alle 40-vuotiaat vuokranantajat ovat ensisijaisesti asuntosijoittajia, joilla on vähän muuta sijoitusvarallisuutta.
Oma velaton koti ei ole enää jokaisen suomalaisen unelma. Yhä useammat nuoret aikuiset valitsevat asuntosäästämisen ja asuntolainan sijaan vuokralla asumisen helppouden, velattomuuden ja kotiosoitteen vaihtamisen vapauden. Uutta on sekin, että hyvin toimeentulevat perheet ovat valmiita maksamaan useita tuhansia euroja kuukaudessa hyvällä paikalla sijaitsevasta uudesta vuokra-asunnosta.
Suomen Vuokranantajien Vuokranantajakoulu on käynnistynyt. Koulu kiertää tulevan kuukauden aikana eri puolilla Suomea 17 tapahtumassa. Tilaisuuksissa pohditaan vuokraamisen ajankohtaisia pulmia.
Tyypillinen suomalainen yksityinen vuokranantaja on yli 60-vuotias piensijoittaja, joka omistaa yksi tai kaksi asuntoa. Nuoremmissa ikäluokissa on kuitenkin nousemassa uusi vuokranantajien sukupolvi, joka suhtautuu vuokranantajatoimintaan yhä tavoitteellisemmin. Nuoremmat vuokranantajat tavoittelevat korkeampaa tuottoa ja panostavat myös asiakassuhteen vaalimiseen.
Sijoittajien kiinnostus kiinteistömarkkinoita, erityisesti asuntosijoittamista, kohtaan on ollut jo pitkään kasvussa. Erityisesti sijoittajia houkuttelevat nyt kasvukeskukset ja pääkaupunkiseutu. Sijoittajien kiinnostus kiinteistömarkkinoihin oli viime vuonna ennätyksellisen vilkasta.
Vuokranantajalla on oikeus vähentää remonttikuluja verotuksessa. Olennaista on ajoittaa remontti oikein, ymmärtää vuosikorjauksen ja perusparannuksen ero sekä tehdä vähennykset. Ajoita remontti oikein Remontti pitää ajoittaa oikein.
Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2016 keskimäärin 2,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 3,4 prosenttia ja muualla maassa 2,0 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla uusien sopimusten vuokrakehitys on tasaantunut. Vuokraovi.com -sivuston yksiöiden vuokrailmoituksista 2015 ja 2016 heinä-joulukuun välillä nähdään, että yksityisten vuokrapyynnit ovat vertailuajankohtana nousseet 0,95 prosenttia. Oikotien ilmoituksissa pääkaupunkiseudulla yksityisilmoittajien vuokrapyynnit ovat laskeneet vuoden takaisesta 1,6 prosenttia.
Asuntopula ja väljennetyt säännökset ovat tehneet vuokra-asuntojen edelleen vuokraamisesta (”andrahandsboende”) yhä yleisempää Ruotsissa, kertoo Fastighetstidningen. Lehti toteaa, että uusia edelleenvuokraussopimuksia on ehkä jo vuosittain yhtä paljon kuin varsinaisia bostadsrätt-sopimuksia ”ensimmäisen” vuokralaisen kanssa. Kaksi lainmuutosta on vaikuttanut asiaan.
Elokuussa voimaan tuleva asumistuen muutos on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, millainen vuokrasopimus kimppa-asukkaille kannattaa jatkossa tehdä ja mistä vuokrasopimuksessa voidaan sitovasti sopia. Vuokralaiset ovat halunneet erillisiä vuokrasopimuksia, koska yhteinen sopimus johtaisi jatkossa aina siihen, että kämppäkavereiden tulot vaikuttavat asumistuen saantiin. Erillisiä sopimuksia ei voi kuitenkaan tehdä millaisin ehdoin tahansa.
Suomen Vuokranantajat ry on julkaissut tavoitteensa kevään kuntavaaleihin. Järjestö peräänkuuluttaa lisää avoimuutta kuntien asuntopolitiikkaan ja asumisen nostamista kuntavaalikeskustelun keskeiseksi teemaksi. Huomion pitäisi kiinnittyä etenkin tehokkaampaan kaavoitukseen, normien purkuun ja toimivaan joukkoliikenteeseen.
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 2,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia.