Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Tyypillinen suomalainen yksityinen vuokranantaja on yli 60-vuotias piensijoittaja, joka omistaa yksi tai kaksi asuntoa. Nuoremmissa ikäluokissa on kuitenkin nousemassa uusi vuokranantajien sukupolvi, joka suhtautuu vuokranantajatoimintaan yhä tavoitteellisemmin. Nuoremmat vuokranantajat tavoittelevat korkeampaa tuottoa ja panostavat myös asiakassuhteen vaalimiseen.
Sijoittajien kiinnostus kiinteistömarkkinoita, erityisesti asuntosijoittamista, kohtaan on ollut jo pitkään kasvussa. Erityisesti sijoittajia houkuttelevat nyt kasvukeskukset ja pääkaupunkiseutu. Sijoittajien kiinnostus kiinteistömarkkinoihin oli viime vuonna ennätyksellisen vilkasta.
Vuokranantajalla on oikeus vähentää remonttikuluja verotuksessa. Olennaista on ajoittaa remontti oikein, ymmärtää vuosikorjauksen ja perusparannuksen ero sekä tehdä vähennykset. Ajoita remontti oikein Remontti pitää ajoittaa oikein.
Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2016 keskimäärin 2,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 3,4 prosenttia ja muualla maassa 2,0 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla uusien sopimusten vuokrakehitys on tasaantunut. Vuokraovi.com -sivuston yksiöiden vuokrailmoituksista 2015 ja 2016 heinä-joulukuun välillä nähdään, että yksityisten vuokrapyynnit ovat vertailuajankohtana nousseet 0,95 prosenttia. Oikotien ilmoituksissa pääkaupunkiseudulla yksityisilmoittajien vuokrapyynnit ovat laskeneet vuoden takaisesta 1,6 prosenttia.
Asuntopula ja väljennetyt säännökset ovat tehneet vuokra-asuntojen edelleen vuokraamisesta (”andrahandsboende”) yhä yleisempää Ruotsissa, kertoo Fastighetstidningen. Lehti toteaa, että uusia edelleenvuokraussopimuksia on ehkä jo vuosittain yhtä paljon kuin varsinaisia bostadsrätt-sopimuksia ”ensimmäisen” vuokralaisen kanssa. Kaksi lainmuutosta on vaikuttanut asiaan.
Elokuussa voimaan tuleva asumistuen muutos on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, millainen vuokrasopimus kimppa-asukkaille kannattaa jatkossa tehdä ja mistä vuokrasopimuksessa voidaan sitovasti sopia. Vuokralaiset ovat halunneet erillisiä vuokrasopimuksia, koska yhteinen sopimus johtaisi jatkossa aina siihen, että kämppäkavereiden tulot vaikuttavat asumistuen saantiin. Erillisiä sopimuksia ei voi kuitenkaan tehdä millaisin ehdoin tahansa.
Suomen Vuokranantajat ry on julkaissut tavoitteensa kevään kuntavaaleihin. Järjestö peräänkuuluttaa lisää avoimuutta kuntien asuntopolitiikkaan ja asumisen nostamista kuntavaalikeskustelun keskeiseksi teemaksi. Huomion pitäisi kiinnittyä etenkin tehokkaampaan kaavoitukseen, normien purkuun ja toimivaan joukkoliikenteeseen.
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 2,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia.
Tukholmassa on 556 000 henkeä asuntojonossa. Kaupungin ylläpitämällä vuokra-asuntojen välityspalvelulla Bostadsförmedlingenillä oli tammikuun toisella viikolla 19 vuokra-asuntoa välitettävänä. Svenska Dagbladet testasi, kauanko jonottaminen kestää ja mitä lopulta saa.
Ruotsin asuntoministeri Peter Eriksson katsoo mallia länsinaapuristaan Norjasta. Siellä omakotitaloihin rakennetaan usein omalla sisäänkäynnillä varustettu osa, jonka voi panna vuokralle, kertoo Svenska Dagbladetin Näringsliv -liite. Tukholman kauppakamari on ehdottanut, että asunnon omistaja voisi vuokrata verovapaasti osan asunnostaan aina puoleen sen pinta-alasta saakka.
Suomen Vuokranantajien tekemän kyselyn mukaan jopa 55 prosenttia yksityisistä vuokranantajista harkitsisi uuden vuokra-asunnon hankintaa ja vuokraustoiminnan laajentamista, mikäli vuokratulojen pääomatuloveroja kevennettäisiin. Vuokranantaja 2016 -kysely selvitti yli 3000 yksityisen vuokranantajan toimintatapoja ja näkemyksiä vuokra-asuntomarkkinoista. -Kaupungistumisen jatkuessa kasvukeskuksiin tarvitaan lisää asuntoja.