Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä ei juuri ole näkynyt julkisilla vuokra-asuntomarkkinoilla, osoittaa tuore ympäristöministeriön julkaisema raportti. Oleskeluluvan saaneet ovat hankkineet vastaanottokeskuksesta lähdettyään asuntonsa ensisijaisesti vapaarahoitteisilta markkinoilta.
Vastaanottokeskuksista uloskirjautuneet henkilöt eivät hakeutuneet valtion tukemiin vuokra-asuntoihin, vaikka tarjolla oli 2000-2500 sijainniltaan kohtuullista, tyhjää asuntoa koko maassa. Syitä tähän olivat muun muassa asumisen vaihtoehtoja koskevan tiedon puute ja etnisten yhteisöjen ohjaava vaikutus. Lisäksi valtion tukemista asunnoista on pulaa pääkaupunkiseudulla. Monissa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa sen sijaan on suhteellisen hyvä tarjonta yksityisistä vuokra-asunnoista, joiden nopeaa vuokraamista avustetusti muuttaneille helpotti vastaanottokeskusten myöntämät vuokravakuudet ja enintään kahden kuukauden tuki vuokranmaksuun. Tiedot pohjautuvat ARA:n kokoamaan kuntien asuntomarkkinaselvitykseen 2016.
Suomeen saapui lähes 32 500 vuonna 2015 turvapaikanhakijaa, jotka hajasijoitettiin vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Maahanmuuttoviraston tietojen perusteella selvitettiin, minne 3313 vastaanottokeskuksista uloskirjautunutta, oleskeluluvan saanutta henkilöä siirtyi heinä-joulukuun välisenä aikana vuonna 2016.
Oleskeluluvan saaneet ovat pysyneet – ainakin kotoutumisprosessin alkuvaiheessa – saman elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella, jossa heidän vastaanottokeskuksensa sijaitsi. Toisen ELY-keskuksen alueelle muutti selvitykseen kuuluneista henkilöistä vain 17 prosenttia, mistä reilu puolet Uudellemaalle, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Muuttoa toisen ELY-keskuksen alueelle hillitsi se, että vastaanottokeskukset myöntävät vuokravakuuden ja vuokran vain ”oman” ELY-keskuksen sisällä tapahtuvalle muutolle.
Maahanmuuton kasvu ei tähän mennessä ole lisännyt mahanmuuttajataustaista asunnottomuutta.
Oleskeluluvan saaneelle tulee järjestää kuntapaikka, mutta raportin mukaan kuntapaikkajärjestelmä ei toimi. Osa asunnon tarvitsijoista hakeutuu oma-aloitteisesti, ilman kuntapaikkaa muille paikkakunnille, varsinkin pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ei ole etukäteen sovittua määrällistä kuntapaikkakiintiötä vaan vastaanotosta on olemassa avoin sopimus. Valtion ja kuntien tulisi raportin kirjoittajien mukaan rakentaa yhteistyössä uusi toimintamalli.
Raportissa esitetään suosituksia asumisen turvaamiseksi. Yksi keino on edistää avustettuja muuttoja kuntaan, ts. muuttoja, joissa vastaanottokeskus on voinut neuvonnan avulla ja taloudellista apua (kertaluonteinen vakuus ja/tai vuokra) myöntämällä jossain määrin varmistaa kohtuulliset vuokrausehdot. Asiakkaan järjestäessä asumisensa itse on riski, että hän muuttaa ystävien tai sukulaisten luokse tai lähtee vastaanottokeskuksesta ilman tietoa asunnosta, jos asiakkaan löytämä asunto ei täytä asetettuja reunaehtoja.
Suositusten mukaan oleskeluluvan saaneille tulee turvata tasaveroiset edellytykset hakea vuokra-asuntoa, sillä neuvonta ja tukipalvelut eivät ole kaikkien saatavilla tasapuolisesti. Neuvonnan tulee olla pysyvä osa kunnan maahanmuuttopalveluja. Lisäksi valtion tukema asumisneuvonta tulisi ulottaa myös yksityisille vuokramarkkinoille.
Raportti on tehty sisäasiainministeriön Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tuella. Lisäksi ympäristöministeriö tulee laatimaan vuokra-asuntokannan omistajien ja kuntien keskeisten viranomaisten kanssa suunnitelman toimista, joiden avulla voidaan hyödyntää sekä valtion tukemaa asuntokantaa että yksityisiä vuokramarkkinoita pakolaisten asumisessa.
Vuokrasuhteen aikana asunto on vuokralaisen hallinnassa, eikä vuokranantaja voi vierailla asunnossa ilman vuokralaisen suostumusta. Tietyissä tilanteissa vuokranantajalla on kuitenkin oikeus käydä vuokratussa huoneistossa, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Tulevaisuuden vuokralaiset ovat aiempaa monimuotoisempi ryhmä. Suomessa on jo yli puoli miljoonaa vieraskielistä asukasta. Vuokranantajalle monimuotoisuuden huomioiminen konkreettisin teoin voi olla tulevaisuuden vuokramarkkinoilla ratkaiseva tekijä ja kilpailuetu.
Tilaajille
Vuokralaisen taustojen selvittäminen on olennainen osa vuokralaisvalintaa. Tiedot tulisi kerätä lähtökohtaisesti vuokralaisehdokkaalta. Tarpeellisia tietoja ovat yleensä sellaiset tiedot, joiden avulla voidaan varmistaa vuokralaisen henkilöllisyys, maksukyky ja huoneiston huolellinen hoitaminen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään