Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
RAKLIn teettämän vuokra-asuntobarometrin mukaan vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa, mutta kotimaisen sijoittajakysynnän kasvuvauhti on hidastumassa. Myös vuokrat jatkavat nousuaan suurimmissa kaupungeissa, ja suurten asuntojen vuokrien kasvuodotukset ovat jopa nousussa. Rakennuskustannukset sekä tonttien ja työvoiman saatavuus koetaan rakentamisen merkittävimmiksi pullonkauloiksi.
Yleisimmät erimielisyydet vuokrasuhteen päättyessä koskevat huoneiston kuntoa ja loppusiivouksen tasoa. Vuokralaisella ja vuokranantajalla saattaa olla erilainen käsitys siitä, missä kunnossa asunto on alun perin ollut. Useimmat riidat voitaisiin välttää vuokra-asunnon huolellisella alku- ja lopputarkastuksella.
Asuntosijoittamisen suosion kasvu näkyy myös vakuutusyhtiöissä. Yhä useampi vuokranantaja on kiinnostunut vakuutusturvasta vuokratulojen keskeytymisen, asunnon sisustuksille sattuvien vahinkojen ja riita-asioista aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen varalle. – Asuntosijoittajilta saamamme palautteen perusteella toimme uuden vakuutuksen, joka korvaa vuokra-asunnon omistajalle esinevahinkojen lisäksi myös vuokratulon keskeytymisen ja riitatilanteissa oikeudenkäyntikuluja, kertoo LähiTapiolan uusista turvallisuuden palveluista vastaava johtaja Anu Koskenvuo.
Asumistukimenot ovat kääntyneet laskuun, kaupungistuminen voimistuu tulevina vuosina ja miniasunnot eivät ole vallanneet vuokramarkkinoita. Tämä selviää Suomen Vuokranantajien tekemästä laajasta selvityksestä eri kaupunkien vuokramarkkinoista ja niiden tulevaisuuden näkymistä. Selvityksen tekemisessä on käytetty Vuokraovi.comin tilastoaineistoa vuokramarkkinoista.
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2018 toisella neljänneksellä 2,4 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,3 prosenttia, muualla Suomessa 2,4 prosenttia.
Muuttaminen kimppakämppään yhdessä kaverin kanssa voi olla monelle nuorelle mieluinen vaihtoehto. Vuokranantaja puolestaan voi saada ison asunnon vuokrattua helpommin useammalle henkilölle. Kimppakämppää vuokratessa on kuitenkin syytä huomioida muutamia seikkoja.
Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta maltillista ja vakaata tuottoa. Vuokratuotto on pitkällä aikavälillä pysynyt käytännössä samana noin 3,5 prosentissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on kuitenkin merkittäviä alueellisia ja kaupunginosakohtaisiakin eroja.
Suomen Vuokranantajien Arvot & asenteet -kyselytutkimuksessa selvitettiin myös yksityisten vuokranantajien velkaantumista ja suhtautumista lainarahan käyttämiseen asuntosijoittamisessa. Vastaajista 87,5 prosentilla on alle 75 prosenttia vuokra-asuntoihin kohdistuvaa lainaa, taloyhtiölainat huomioiden, suhteessa omistettujen vuokra-asuntojen arvoon. Uhkakuvat täysin lainarahalla toimivien asuntosijoittajien suuresta määrästä ovat kyselyn perusteella liioiteltuja, mutta joitakin sellaisia markkinassa on.
Heinäkuusta alkaa Suomessa vuoden kuumin vuokra-asuntosesonki. Sesongin keskiössä ovat opiskelijat, joiden opiskelupaikat alkoivat selvitä kesäkuun lopusta alkaen. Opiskelijat ovat Suomessa aktiivisin yksittäinen vuokra-asumista suosiva ryhmä.
Määräaikaiseksi tehty vuokrasopimus sitoo molempia osapuolia, eikä sitä ole tarkoitus irtisanoa kesken sopimuskauden. Elämäntilanteet voivat kuitenkin muuttua yllättäen ja aiheuttaa tarpeen sopimuksen ennenaikaiselle päättämiselle. Mitä tehdä, jos lusikat menevät jakoon tai uusi työpaikka löytyykin toiselta paikkakunnalta?
Hyvä viestintä vuokrasuhteessa alkaa jo vuokrausilmoituksen laatimisesta. Onnistunut ilmoitus tekee asunnosta houkuttelevamman ja herättää kiinnostusta vuokralaisehdokkaissa. ”Hyvään vuokratapaan kuuluu selkeä ilmoitus, jossa kerrotaan asunnon ominaisuuksista ja vuokrasuhteen keskeisistä ehdoista.
Taloyhtiölainoihin liittyvä keskustelu on käynyt kuumana. Erityisesti pankit ovat ryhtyneet vaatimaan lainakattoa taloyhtiölainoille. Kaikkia ostajia koskeva matalampi lainakatto voi olla järkevä muutos, mutta jos taloyhtiölainoja aletaan väärin perustein muokata tai vuokranantajien verokohtelua kiristää, kipeästi markkinoille kaivattu asuntotuotanto tulee dramaattisesti hidastumaan.